Tutkimus maalaa etnisestä diversiteetistä kolkon kuvan
Seuraavassa suora suomennos Financial Times:n artikkelista "Tutkimus maalaa etnisestä diversiteetistä kolkon kuvan".
Alkuperäinen, englanninkielinen artikkeli: Financial Times, John Bloyd, 8.8.2006 Lontoo
Harvardin yliopiston professori Robert Putnam - eräs maailman vaikutusvaltaisimmista politiikan tutkijoista - paljastaa tutkimuksessaan etnisen diversiteetin yhteiskuntaa syövyttävän, kolkon vaikutuksen.
Mitä voimakkaampi etninen diversiteetti yhteisössä vallitsee, sen vähemmän yhteistön jäsenet muihin luottavat, tutkimus toteaa. Luottamuskato ulottuu niin lähinaapuriin kuin pormestariinkin.
Nykyisessä, maahanmuuton hyötyjä pohdiskelevassa asenneilmapiirissä saatu tutkimustulos on kiistanalainen. Professori Putnam kertoi Financial Times:lle viivästyttäneensä tutkimustulostensa julkaisua niin pitkään, kunnes hän oli keksinyt kompensoivia kannanottoja etnisen diversiteetin puolesta. Hänen mukaansa "olisi ollut vastuutonta olla tekemättä näin".
Tutkimuksen pääviesti on tässä: "Etnisen diversiteetin vaikutuspiirissä ihmiset alkavat kyyristellä, kyhjöttää". Käyttäydymme kilpikonnien tavoin. Diversiteetin vaikutus on pahempi kuin olemme ajatelleet. Emme pelkästään tunne epäluottamusta niitä kohtaan, jotka näyttävät erilaiselta. Diversoituneissa yhteisöissä ihmiset eivät luota myöskään niihin, jotka näyttävät kanssamme samanlaiselta."
Professori Putnamin tutkimustulosten mukaan luottamus oli heikointa Los Angelesissa -ihmisen historian diversoituneimmassa paikassa. Tutkimustulokset pitivät havaintojen kanssa yhtä myös Etelä-Dakotassa, jossa diversiteetti tarkoittaa "ruotsalaisen kutsumista norjalaiselle piknikille".
Tutkimusdata sovitettiin ottamaan huomioon yhteiskuntaluokkien, tulojen sekä muiden tekijöiden vaikutus. Tulosten mukaan luottamuksen menetys oli sitä suurempi, mitä enemmän eri rotujen (race) edustajia samassa yhteisössä asui. "Ei luoteta pormestariin, ei luoteta sanomalehtiin, ei luoteta toisiin ihmisiin eikä instituutioihin", Prof. Putnam kertoo. Ainoa asia, jota diversoituneessa yhteisössä) yhteisöissä on muita yhteisöjä enemmän, on protestimarssien määrä sekä tv:n katseluun kulutettu aika.
Englannin sisäasiainministeriön alullepanema tutkimus on viitannut yhdensuuntaisiin tutkimustuloksiin. Manchesterin yliopiston kanssa yhteistyössä toimiva professori Putnam kertoo, että myös muissa Euroopan maissa on todennäköisesti havaittavissa samansuuntaisia trendejä.
Putnamin vuonna 2000 julkaistu, perinteisen yhteiskuntamallin etenevää hajoamisprosessia tarkasteleva kirja Bowling Alone teki kirjoittajastaan akateemisen julkkishahmon. Vaikka jotkut tiedemiehet asettivatkin kyseenalaiseksi kirjan havaintojen sovellettavuuden Yhdysvaltojen ulkopuolella, päättäjät olivat vakuuttuneita. Putnam kutsuttiin esitelmöimään Camp Davidiin, Downing Street:lle sekä Buckingham Palaceen.
Professori Putnam kuitenkin painotti, että maahanmuutto merkittävissä määrin hyödyttää sekä maahanmuuton "lähettäviä" sekä "vastaanottavia" päitä. Lisäksi hänen mukaansa sellaiset trendit, jotka on "sosiaalisesti rakennettu" (trends that have been socially constructed), voidaan myös "sosiaalisesti uudelleenrakentaa" (can be socially reconstructed).
Putnam esitti alahuoneen puhemiehenä toimivaa Jack Straw:ta kohtaan peiteltyä kritiikkiä. Straw oli viikko sitten kertonut, että hänen mielestään musliminaisten ei tulisi käyttää kasvot täysin peittävää huivia. Putnam kommentoi: "Meidän ei pitäisi olettaa, että tulijoiden tulisi olla meidän kaltaisiamme. Meidän pitäisi rakentaa sanalle 'Me' uusi merkitys."
Vapaasti suomennettu: 11.10.2006 --lot
9 kommenttia:
Hyvä kirjoitus ja hienoa että käänsit Putnamin tekstin. Onkohan kuitenkin nin että Putnam on tässä yhdessä kohdassa väärässä:
"Lisäksi hänen mukaansa sellaiset trendit, jotka on "sosiaalisesti rakennettu" (trends that have been socially constructed), voidaan myös "sosiaalisesti uudelleenrakentaa" (can be socially reconstructed)."
Nämä asiat eivät ole pelkästään sosiaalisesti vaan osittain myös biologisesti konstroituja. Katso myös:
http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2006/09/sisryhm-ja-ulkoryhm.html
Tuo on ilmeisesti rankinta mitä yhteiskuntakelpoisen ihmisen on mahdollista Yhdysvalloissa sanoa. On täysin selvää, että herra Putnam kyllä oikeasti tajuaa, mikä hommassa mättää. Siitä vaan ei voi kun hieman rivien välistä vihjailla, koska hei hei työpaikka, hei hei elinkeino, hei hei maine ja kunnia. Tästä kertoo erityisesti kommentti, että tutkimusta ei voi julkaista ennen kuin on keksitty selityksia, miksi diversiteetti on kuitenkin hyvää ja hyödyllistä, vaikka tutkimus sen todistaa ihan muuta.
Ja pohdiskelun lopputuloksena Putnam päätteli, että tämä luottamuksen menettäminen on vain sosiaalinen konstruktio. Enpä olisi ikinä arvannut. Koska meksikolaiset ja afro-losangeleslaiset eivät oikein tykkää toisistaan Los Angelesin aurinkoisilla kaduilla, eivätkä sen suhteen kyllä oman ryhmänsä edustajistakaan, meidän on muututtava. Ei mitään noin tyhmää voi järkeillä muuta kuin ase ohimolla.
Koska eihän tässä tutkimuksessa nyt oikeasti puhuta diversiteetista vaan pigmentin tummenemisesta ja sen luonnollisesta oheisilmiöstä, slummiutumisesta.
Igor
"Anonymous said...
Tuo on ilmeisesti rankinta mitä yhteiskuntakelpoisen ihmisen ..."
Näinhän se on kuten sanot.
Tässä ei tosin ole kyllä kyse vain ihon väristä ja ihon värin ja rikollisuuden korrelaatiosta vaan yleensä siitä että ihmisellä on taipumus ajatella termein sisäryhmä ja ulkoryhmä.
Tällainen sisäryhmä-ulkoryhmä-ajattelu on tietysti joissain tilanteissa ikävää, mutta kuten susilla ja muurahaisilla sisäryhmä-ulkoryhmä-jako on osa meidän ihmisten luontoa.
Tätä ihmisen synnynnäistä tendenssiä nähdä ihmiskunnan muodostuvan sisäryhmästä ja ulkoryhmästä voi käyttää pahaan ja hyvään. Hyvään sitä käytetään silloin kun länsimaista elämäntapaa puolustetaan määritelemällä länsimaista elämäntapaa uhkaavat ihmiset (vaikkapa muslimit) ulkoryhmäksi. Tällöin ihmisessä olevat erilaiset synnynnäiset mekanismit - kuten ulkoryhmän demonisointi - voidaan ottaa käyttöön taistelussa hyvän puolesta.
"..Putnam kyllä oikeasti tajuaa, mikä hommassa mättää."
Näin.
Ero Yhdysvaltojen ja Suomen välillä on toki merkittävä. Yhdysvalloissa monietnisyydestä ei päästä eroon, vaikka tehtäisiin mitä. Soppa on sekoitettu, soppa on syötävä. Jäljelle jää enää sen miettiminen, miten tuo liemi on mahdollista niellä.
Suomessa on eri tilanne. Me emme ole vielä "aidosti monikulttuurisia", vaikka tarve moiseen tuntuu olevan kova. Voimmeko oppia muiden virheistä? Vai painaako monietnisyys vaa´assa enemmän kuin luottamuksen menettäminen?
Mitä tilalle luottamuksen kadottua? Pronominipelejä, joissa "Me" ei tarkoita enää meitä vaan jotain sellaista, missä on mukana myös "niitä".
Laiha lohtu. Pitäisin mielummin luottamuksen.
-- lot
Jukka, blogisi sisältää varsin järeää tavaraa. Liitän sinut sisäryhmääni.
Kiitos, lot, laitoin sinulle mailin jossa kysyin muutama asiaa ja laitoin samalla mailiosoitteeni. Olen aloitteleva bloggaaja. (Huomaa että saatoin ehkä lähettää ensimmäisen mailin väärällä tunnarilla joka alkoi "tii". Jos tämmöinen tuli heitä roskinn. Oli perheenjäsenen mailiosoite.) Jukka
Moi
Kirjoittelin vielä oman tulkintani Putnamin tutkimuksesta ja yhteiskuntatieteilijöitten haluttomuudesta puhtaaksi:
http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2006/10/etnisen-diversiteetin-tutkimus.html
Kommentoikaa.
Jukka
http://www.thecrimson.com/article.aspx?ref=515276
Putnam kommentoi omaa tutkimustaan. Johtopäätökset ovat hiukan erilaisia.
Putnam on saanut näppylöitä, kyllä. Palaan tähän aiheeseen vielä.
-- lot
Lähetä kommentti