He kutsuvat sitä monikulttuuriksi
Oulu.
Taas Oulu.
Taas yksi sen lajin tapahtuma, joka saa näkemään todella synkkiä punaisen sävyjä.
Seitsemäntoistavuotias tyttö. Neljä miestä. Ulkomaan ihmeitä, kuinkas muuten. Elukat.
Paikallinen rikoskomisario Matti Pohjosenperä sanoo: "en yhdistäisi näitä raiskaustapauksia vielä". Lyhyen matematiikan päätelmä: jos kyseessä ovat eri jannut, Oululla on käsissään kymmenkunta joukkoraiskaajaa. Kymmenkunta. Joko suorittajia tai avunantajia, yhtä syyllisiä silti. Kaikki vapaalla jalalla, kaikki anonyymeja. Mieti. Mieti todella.
Voi olla, että suvaitsevaisuus tarkoittaa muiden kunnioittamista ja arvostamista. Mutta miten voi kunnioittaa jotain sellaista, jolla ei ole kunniaa ole? Miten voi arvostaa sellaista, jolla ei ole mitään arvoa? Miksi pitäisi edes puhua suvaitsevaisuudesta, kun sietäminenkin on jo liikaa vaadittu?
Alkaa minullekin pikku hiljaa selvitä, miksi tietyt maat tuntuvat olevan jatkuvasti sodassa. Niiden kansalaiset ovat niin läpeensä ärsyttävä tapauksia, etteivät naapurit millään malta olla tarttumatta astaloon.
Tai rynnäkkötykkiin.
En viitsi hyväksikäyttää tämänkertaisen uhrin kärsimyksiä oman viestini perillemenoon tämän enempää. Seuraava tulee kyllä aikanaan.
Ja sitä seuraava.
Sitä seuraava myös.
Ja arvaa mitä? Sarja ei tule koskaan päättymään. Suomi on nyt vihdoin aidosti monikulttuurinen. Ja jos et vielä sattunut tietämään, monikulttuurinen tarkoittaa sitä, että on monta kulttuuria. Sillä tavalla tosi kivaa, että siinä missä ennen oli yksi tapa toimia, on nyt monta. Homman tekee vähemmän kivaksi se, että sinä et tule olemaan se, joka toimintatavan valitsee.
Vai kuvittelitko sinä joskus jotain muuta?
[EDIT] Teen pienen lisäyksen. Kokoomuksen mediatiimi on näet ollut hieman huolimaton. Puolueen "Vastuullinen markkinatalous ja sen vaikutukset Suomen tulevaisuuteen"-raportin kansilehden Miguel Maahanmuuttaja on piirretty vähän väärään kohtaan. Oulussahan kaverin pitäisi oleilla. Lisäksi Migueleita on tosielämässä yhden sijasta neljä. Otsalta valuvat hikikarpalot menivät kyllä ihan oikein. Ohessa korjattu versio.
Ironista kyllä, alkuperäisessä kuvassa Suomi suorastaan singahtaa tyhjäksi asukeistaan. Liekö harjoitettu markkinatalous niin vastuullista, että kaikkien on pakko paeta muille maille vierahille. Onneksi Miguel jää kavereidensa kanssa, ettei maa vallan tyhjene.
-- lot
15 kommenttia:
Kyllähän myö suomalaisetkin raiskataan. Ja murhataan!
Niin ne tekevät. Miten se tähän asiaan liittyy?
Kostajan ajatus näytti sarkastiselta huomautukselta tavasta, jolla pyritään ampumaan näitä mokujärjestelmän lieveilmiöitä kritisoivia alas.
Jossain muualla muistelen nähneeni ajatuksen, että näinköhän nämä mokut yleensä raiskailevat porukalla, kun suomalaiset ovat lähinnä(?) yksityisyrittäjiä. _Jos_ tilanne on noin, niin eikö tuo kerro sitä, että mokuilla tuo on enemmän kulttuurinen piirre ja kotimaisilla yrittäjillä yksittäinen "sairaustapaus"?
Huomioidaan nyt kuitenkin, että raiskaus on aina vakava asia ja sillä ei sovi leikkiä ja kaikkia raiskareita on rangaistava.
Huomasin säikähdyksekseni juuri tästä uusimmasta tapauksesta keskustellessani kavereiden kanssa että suhtauduin välinpitämättömästi. Siinä missä kaverini tuomitsivat raiskauksen, minä totesin että "Sellaista se on."
Aivan. Näen syyn ja näen seurauksen enkä voi asialle yhtään mitään. Voin tuntea hampaatonta raivoa ja vihaa tai hyväksyä asian sellaisenaan. Ehkä ajatella että enpähän minä ole noita runkkareita tänne roudannut ja fantasioida siitä mitä sanon kun joku feministilepakko tulee ja syyllistää koko miessukupuolta tapahtuneesta. Aion syyttää koko naissukupuolta tuollaisten roudaamisesta tänne.
Njoo. Syyttely on huonoin mahdollinen ratkaisu mihinkään.
Mutta mitäpä minä voisin tehdä? En mitään. Äänestää? Kirjoittaa lehtiin? Netissä? Puhua? Paheksua?
Niin. Ehkä odotan vaan jonkun heittävän ensimmäisen kiven. Konkreettisesti.
Miettikääpä millainen keskustelu olisi käynnissä, jos Oulussa olisi vuoden aikana tapahtunut kolme joukkoraiskausta, jotka olisivat kohdistuneet maahanmuuttajaa kohtaan. Tai kolme ihan mitä tahansa raiskausta tai edes pahoinpitelyä. Olisiko Oulu kenties kaikissa mahdollisissa medioissa itsensä helvetin esikartanon konkretisoitumana? Mitä tapahtuu sen sijaan asioiden ollessa näin päin. Asia vaietaan pikkuhiljaa kuoliaaksi eikä tätäkään raiskausta ratkaista koskaan. Surullista, että ihmiset eivät vieläkään avaa silmiään.
Kamille: turtumista pitäisi välttää. Se on vaikeaa, mutta pitäisi silti pitää kirkkaana mielessä se raja, jota ei pidä ylittää.
Mitä voi yksi ihminen tehdä? Kovin vähänkö? En ole samaa mieltä. Yksi ihminen voi vivuta koko maailman paikoiltaan.
Ei tietenkään kannata käyttää koko arsenaalia kerralla. Itsepuolustuksen opettaja kertoi joskus muinoin, että jos puolustuskonsti ei toimi niin sitten pitää käyttää voimakkaampaa konstia.
Jos närkästyneestä ilmeestä ei ole apua, niin sitten pitää sanoa. Jos sanomisesta ei ole apua, niin sitten pitää huutaa. Jos huutamisesta ei ole apua niin sitten pitää pyytää muita auttamaan huutamisessa. Jos siitäkään ei ole apua, niin sitten pitää ottaa yhteyttä viranomaiseen. Jos siitä ei ole apua niin sitten pitää yrittää vaikuttaa lainsäätäjään. Jos siitä ei ole apua niin sitten pitää itse nousta lainsäätäjäksi. Tai auttaa ystävää nousemaan sellaiseksi.
Jos lainsäätäjän säätämä laki ei auta, niin seuraavana on ketjussa poliisi. Jos poliisi ei auta niin sitten turvaudutaan armeijaan. Eikä ketju lopu vielä siihenkään.
On asioita, joita kenenkään ei pitäisi joutua sietämään. Yhteiskunnan olemassaolon oikeutus on juuri siinä, että sen tulee suojata omia kansalaisiaan. On mieletöntä ja nurinkurista ajatella, että kansalaisten ihmisoikeuksien tulisi olla alisteisia yhteiskunnan "hyvälle". Että yksittäisten ihmisten tulisi tinkiä turvallisuudestaan siksi, että yhteiskunta voisi kasvaa tai parantaa jotain toisarvoista taloudellista tunnuslukua. Näin ei voi olla. Yhteiskunnan on välttämättä oltava kansalaisiaan varten. Ei toisinpäin.
On toki luonnollista, että yhteiskunta yksilöä "voimakkampana" pyrkii keikauttamaan roolit päinvastaiseksi. Tekemään meistä kuhnureitaan. On meidän asiamme katsoa, ettei niin käy.
anonymous: "Asia vaietaan pikkuhiljaa kuoliaaksi eikä tätäkään raiskausta ratkaista koskaan. Surullista, että ihmiset eivät vieläkään avaa silmiään."
Uutispuuro on kyllä todella turruttavaa. Silmien avautumisen täytyy nähtävästi tapahtua yksi henkilökohtainen tragedia kerrallaan.
Sieluni iloitsee aina, kun valkoihoinen nainen raiskataan ja oikeuden miekkana toimii maahanmuuttajamies. Oikeus tapahtuu.
En ikimaailmassa haluaisi tehdä yhtään lasta valkoihoisen naisen kanssa. Valkoihoiset naiset ovat uskomattoman rasistista, seksististä, ahnetta ja vallanhimoista väkeä. Heidän etujoukkonsa, feministit, ovat tehneet tästä maasta miehelle helvetin - pojaksi syntyminen ja miehenä elämäinen on tässä maassa rikos.
Mutta niin makaa kuin petaa. Minulla ei ole mitään intressiä mihinkään sympatiaan, saati puolustamiseen, näiden otusten osalta.
Anonyymin misogynian kun laittaa sivuun, näemme ongelman.
Kun katson omaa elämääni, pisimmät ja parhaat suhteeni ovat ei-suomalaisten naisten kanssa.
Miksi?
Ei tarvitse tapella joka perkeleen asiasta, kunnioitus on ihan eri luokkaa ja kun sanot jotain, se menee perille. Tiedän miltä tuo kuulostaa, mutta en ole sohvalla makaava kaljaa kittaava lihava naisvihainen sika.
Vaikeampaa ihmistyyppiä ei olekaan kuin suomalainen nainen. Ei sellaisen kanssa voi mitenkään tulla toimeen (joo, onhan niitä monenlaisia, hyvät menee tosin heti). Olen kovasti koittanut, mutta mahdottomalta se vaikuttaa. Kyllä niitä käy painamassa kunhan ei jätä puhelinnumeroaan tai nimeään. Kavereinakin menettelevät.
Valkoihoisuudesta en sanoisi mitään. Esim. venakot on ihan ihan eri puusta kuin kotimaiset.
Hieman katkeran kuuloiselle anonymoukselle: kukaan ei väittänyt, että lisääntymisen pitäisi olla helppoa. Mutta se, että sinä et tiedä ei-suomalaisista naisista yhtä paljon kuin suomalaisista, ei tee heistä yhtään sen ylevämpiä tai parempia otuksia kuin omanmaalaisistasikaan. Me olemme kaikki ihmisiä.
Ja tarkennuksena: Ihmisenä oleminen ei tarkoita hyvyyttä. Ihmisenä oleminen tarkoittaa ihmisenä olemista. Jos tämä implikoi rasismia, seksismiä, ahneutta ja vallanhimoa, niin olkoon sitten niin. Siinä ympäristössä meidän nyt vain on pystyttävä olemaan. Ja elämään. Ja jos mahdollista, lisääntymään.
Kamille: tunnistatko itsestäsi misogyniaa?
Olen miettinyt sitä. Enemmän se on sellainen viha-rakkaus suhde ja nimenomaan näiden kotimaisten versioiden suhteen. Opittua. Kun jonkin asian toistaa tarpeeksi monta kertaa ja huomaa sen kaatuvan, ei voi sanoa muuta kuin että se ei toimi. Eikä tule koskaan toimimaankaan. Tiedän myös seuraukset ja olen ne hyväksynyt.
Myönnän. En anna juuri koskaan oikein missään asiassa periksi, enkä ole helpoin mahdollinen ihminen jonka kanssa muodostella kompromisseja tai yhteistyötä jos olen päättänyt jonkin asian olevan tietyllä tavalla. Olen myös egoisti, vaikka pyrinkin siitä pois. Huonot puoleni ovat vahvuuksieni varjoja.
Olen osin heidän luomuksensa. Sitä on turha kieltää. En uhri, mutta ehkäpä vähän hirviö. En siltikään pysty toivomaan heille pahaa enkä haudo mitään tietoista kostoa kuten anonyymi tuossa. On toki naistyyppejä jotka saavat minussa hyökkääviäkin (verbaalisesti) reaktioita aikaiseksi. Edellämainittuihin lukeutuvat feministit, telaketjulesbot ja yleisesti ne joiden elämäntehtävä tuntuu olevan parran kasvattaminen - vaikka väkisin.
Aivan kuin konseptio olisi todellisuutta. Se minua ärsyttää kaikkein eniten. Myös ihmisissä yleisesti. Harhaluulot jotka johtuvat konkretian puutteesta.
Njaa. Mutta nyt mentiin taas satasta ohi aiheesta.
Tarina on siisti ja erittäin iskevästi ja täsmällisesti kirjoitettu !
Jukka
Ps. LOT, Kun olet kiinnostunut Dawkinsista niin mainostan mun Dawkinsiin liittyvää postausta.
Joo porukkarauskaus on mukavampaa!! Se on mokujen kannattajinen perusharrastus.
Vaan voisiko aikaansa turhempaan enää tuhlata...
Kuvottavaa ajatellakin, mutta ikävä kylläkin tämä on vain alkusoittoa jollei jotain ala tapahtua. Esimerkki: http://www.youtube.com/watch?v=_izIyJn84fo
Lähetä kommentti