Kauppalehti: Maahanmuutto ei ratkaise työvoimapulaa

Kauppalehti, keskiviikkona 8.11.2006, Heikki Siljamäki. Sivut 18-19.

RAPORTTI:
TYÖVOIMAPULASTA TULI KESKUSTELUN KÄRKIAIHE

Maahanmuutolla ongelmaa ei ratkaista, varoittaa taloustutkija Heikki Räisänen.

Työvoimapula kuuluu syksyn talouskeskustelun hittikäsitteisiin. Uutisia kunnollisen työvoiman löytämisen vaikeudesta eri toimialoilla tulee päivittäin.

Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan peräti 58 prosenttia rakennusyrityksistä ARVIOI AMMATTITAITOISEN TYÖVOIMAN PUUTTEEN HAITAAVAN NIIDEN KASVUA. PALVELUSEKTORILLA NÄKEMYKSEN JAKOI 22 PROSENTTIA YRITYKSISTÄ. JA teollisuuden puolella 11 prosenttia vastaajista.

"Tämä on pitkälti laadullinen ilmiö. Ammattitaitoisen työvoiman saanti on joillakin aloilla vaikeaa, mutta varsinaista työvoimapulaa on vähemmän", arvioi tutkimusjohtaja Heikki Räisänen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Hän on luovuttanut asiasta hiljattain myös tutkimuksen valtioneuvoston kanslialle.

Räisänen huomauttaa, että työvoimapulasta puhuessa pitää erottaa ilmiön kaksi eri puolta: tilapäiset rekrytointiongelmat, jotka siirtyvät nopeammin alalta ja paikkakunnalta toiselle, sekä rakenteellinen työvoimapula, johon Suomen väestörakenteellinen muutos johtaa.

IHMISTÄ EI VOI AINA VAIHTAA KONEESEEN

Työvoimahallinnon kyselyn mukaan joka neljäs uutta väkeä palkkaavista toimipaikoista on kokenut rekrytointivaikeuksia ja suoranaisesta yövoimapulasta on ilmoittanut karkeasti joka kymmenes vastaaja.

Räisänen arvioi, että yritykset sopeutuvat muuttuneisiin tilanteisiin yleensä hyvin. Jos sopivaa työvoimaa ei löydy, yritykset muokkaava esimerkiksi tuotantoteknologiaansa tai järjestelevät töitä firman sisällä uusiksi.

"Kaikilla aloilla tämä ei ole kuitenkaan mahdollista. Esimerkiksi julkisissa palveluissa on vaikea vähentää työvoimatarvetta teknologiavetoisesti", hän huomauttaa.

Tietyissä ammateissa työvoimapula on jo nyt lähes krooninen. Esimerkiksi hitsaajista ja rakennusalan työntekijöistä on jatkuvasti pulaa, varsinkin suhdannehuipun aikana.

Rekrytointiongelmat välittyvät myös maasta toiseen rakentaen kokonaisia työvoimaketjuja. Esimerkiksi useat sairaanhoitajat ovat lähteet Suomesta korkeampien palkkojen perässä muun muassa Norjaan ja Isoon-Britanniaan. Suomessa hoitajapulaa on paikattu virolaisella henkilöstöllä, ja Suomenlahden eteläpuolelle lisäväkeä on hankittu muista Itä-Euroopan maista.

SUOMI EI OLE HOUKUTTELEVA

Räisänen uskoo, että työperustainen maahanmuutto kasvaa lähivuosina jonkin verran. Se ei kuitenkaan ratkaise väestön ikääntymisestä johtuvaa rakenteellista ongelmaa, hän painottaa.

Maahanmuuttajien houkutteleminen on myös vaikeaa. Kieliongelmat, ankara ilmasto ja korkea kustannustaso nostavat kynnystä muuttaa työn perässä Suomeen, kun vaihtoehtoina ovat esimerkiksi muut EU jäsenmaat.

Viron ja muiden Baltian maiden nopeasti kasvava elintaso mutkistaa tilannetta entisestään.

"Pysyvässä maahanmuutossa on tietysti kysymys muistakin asioista kuin eri maiden palkkatasoista. Suomessa on kuitenkin maksuton koulutus ja kohtuullisen toimiva julkinen terveydenhuolto", Räisänen pohtii.

YRITYKSILLE VASTUUTA KOULUTUKSESTA

Jos maahanmuuttajat eivät sitten ongelmaa ratkaise, ketkä sitten? Seuraa kertausoppitunti viime eduskuntavaalien alla julkaistuista niin kutsutusta Sailaksen raportissa. Räisänen sanoo, että rakenteellisen työvoimapulan ehkäisemiseksi Suomen on pidennettävä työuria. Nuoret pitäisi saada nopeammin työelämään ja ikääntyneet työntekijät sieltä myöhemmin pois.

Liian kovaksi kiihtyvä yritysten välinen kilpailu työntekijöistä olisi kansantaloudelle turmiollista.

"Yritysten välisen kovan palkkakilpailun käynnistyminen olisi todella huono asia. Se kiihdyttäisi niin palkka- kuin kustannusinflaatiotakin, millä olisi tuhoisia seurauksia", hän varoittaa.

Nopeasti muuttuva ammattirakenne yhdessä väestömuutoksen kanssa tarkoittaa myös sitä, että yritysten on otettava enemmän vastuuta työntekijöidensä koulutuksesta. Räisänen ennustaa oppisopimuskoulutuksen ja yrityskohtaisen valmennuksen lisääntyvän ajan myötä.

"Suomessa työnantajat ovat tottuneet saamaan työvoiman ikään kuin valmiina, mutta luulen tämän tilanteen muuttuvan tulevaisuudessa."

Hallituksen budjettiesityksessä työvoiman ja työpaikkojen kohtaamista yritetään edistää laajentamalla työnhakijoiden muuttoavustuksia. Räisäsen mielestä hallitus on oikean asian kimpussa, mutta esimerkiksi julkisen työnvälityksen parantaminen olisi tehokkaampi ratkaisu.

"Rakennemuutostilanteissa muuttoavustus voisi olla hyödyksi, mutta sitä on erittäin vaikea kohdentaa siten, että tuki ei valu hukkaan", hän sanoo viitaten jatkuvasti kiihtyvään muuttoliikkeeseen.

Viime vuonna kuntarajan yli muutti yli 290 000 suomalaista. mutta optimitilanteessa muuttoavustus koskisi vain muutamaa tuhatta ihmistä. Avustuksen kohdistaminen pelkästään työn perässä muuttavin henkilöihin on erittäin haastavaa.

Jollekin ryhmälle väestön ikääntymisestä on sentään hyötyäkin.

Kuva1: Halutaan osaavaa työvoimaa. Meriteollisuus rekrytoi maahanmuuttajia töihin telakoille syyskuussa Helsingissä.

Kuva2: Yritykset koulutushommiin. Tutkimusjohtaja Heikki Räisänen arvioi yritysten joutuvan kouluttamaan entistä enemmän työntekijöitään itse.

Kaavio: Yritysten kasvun esteet
Teollisuudessa
18-41% riittämätön kysyntä
2-10% ammattityövoiman puute & kapasiteettipula

Rakennusalalla
20-60% riittämätön kysyntä
10-20%, viimeaikoina 35-58% ammattityövoiman puute

Palvelualalla
10-40% riittämätön kysyntä
3-20% työvoimapula

Oikeista osaajista on jatkuva pula Suomessa

Noususuhdanteessa elävissä yrityksissä työvoimapula on jokapäiväinen ilmiö. Esimerkiksi rakennus- ja meriteollisuudessa osaavaa työvoimaa haetaan päivittäin.

"Todellisista osaajista on jatkuva pula", sanoo Skaskan työsuhdepäällikkö Ari Poskiparta.

Eikä tilanteeseen ole näkyvissä nopeasti helpotusta. Mikäli rakentamisen volyymi pysyy nykytasolla, ylittää alalta poistuvien työntekijöiden määrä pian ammattioppilaitoksista valmistuvien nuorten rakennusammattilaisten määrän.

Skanskalla tilanteeseen on vastattu pestaamalla pääkaupunkiseudulle 20 nuorta oppisopimuskoulutukseen.

"Pyrimme myös itse huolehtimaan työvoiman saatavuudesta", Poskiparta sanoo.

KIINNEKOHTIA TYÖN ULKOPUOLELLE

Viime aikoina voimakkaasti työvoiman hankkimiseen panostanut telakkayhtiö Aker Finnyardsin rekrytointipäällikkö Markku Lehtovaara kertoo, että myös meriteollisuudessa työntekijöiden ikäjakauma on painottunut suuriin ikäluokkiin. Hänen mukaansa alan yrityksissä haaste on otettu tosissaan vastaan.

"Oppilaitokset ovat lähteneet vahvasti talkoisiin mukaan", hän kiittelee.

Muun muassa Voikkaan suljetulta paperitehtaalta uusia työntekijöitä värvänneellä Akerilla on huomattu, että työn perässä muuttaminen vaatii lujaa tahtoa.

Lehtovaaran mukaan itsensä riuhtaiseminen irti vanhalta kotipaikkakunnalta on vaikeaa. Hänen kokemuksensa on, että muuttajien suurimmaksi haasteeksi nousee pysyvä juurtuminen uudelle paikkakunnalle.

"Todellinen haaste on löytää kiinnekohta työn ulkopuolelta", Lehtovaara pohtii. "Siinä on vielä tekemätöntä työtä."

RAKENNUKSILLA PULAA TYÖNJOHTAJISTA

Työvoimapula ei koske pelkästään perinteisiä teollisuusammatteja. Skansan Poskiparran mukaan myös työnjohtovoimasta on rakennusteollisuudessa pulaa. "Hieman peräänkuuluttaisin vanhaa rakennusmestarikoulutusta."

Isommista pörssiyhtiöistä lähes jokaisella on omat harjoittelijaohjelmansa, joilla ne pyrkivät houkuttelemaan nuoria lupauksia eri puolilta maailmaa.