Bazaramba François, porvoolainen

"Hän oli herrasmies, hieno ihminen."

".. auttoi sodan aikana monia pakolaisia".

"Hänet vietiin kiirastorstaina, samalla tavalla kuin Jeesus".

".. syytön mies".

Päivän HS tutuiksi tulleissa puuhissaan eli mustan selittämisessä valkoiseksi. Kyse on Bazaramba François:sta, ruandalaisesta baptistipapista. Eli "porvoolaisesta". Hänen nimensä löytyy kansanmurhasta epäiltyjen listalta numerolla yhdeksän. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch:n (HRW) julkaisema raportti on julkinen, se löytyy nimellä Leave none to tell the story. Raportin "porvoolaista" koskevat osat tässä ja tässä.

HS kysyy hätääntyneen toimittajansa Tommi Niemisen suulla: "Mitä me tiedämme "porvoolaisen" syyllisyydestä. Tässä vaiheessa varmasti emme mitään".

Näinköhän?

Ruandalainen New Times -lehti toteaa: "Last month, we hosted senior Finnish police officers and we took them to the crime scene and because the evidence was overwhelming, they decided to arrest him when they got back". Sanakirjani mukaan "evidence" tarkoittaa todistetta, "overwhelming" tarkoittaa alleen hukuttavaa.

"Porvoolaista" puolustavat lähinnä hänen kansanmurhan aikainen esimiehensä, maanpaossa elävä Eleazar Ziherambere sekä tekstin alussa mainitun jeesus-vietiin-kiirastorstaina-vertauksen esittänyt Holger Nysted. Sekä jostain itselleni tuntemattomaksi jääneestä syystä HS.

Edelleenkään en ymmärrä sanavalintaa "porvoolainen". Mikä on sen merkitys? Bazaramba tuskin on syntyjään porvoolainen. Onko tarkoituksena solidarisoida häntä antamalla ymmärtää, että hän on yksi meistä? Vai onko kyseessä jonkinlainen kyyninen vitsi?

Olen aina tähän asti kuvitellut, että paikkakuntalaisuuden ilmaisulla (esim helsinkiläinen, porilainen, porvoolainen) kerrotaan ihmisestä kolme asiaa: sekä paikkakunta, jossa kyseinen ihminen tällä hetkellä asuu sekä siitä, minkälaisessa vaikutuspiirissä tämä ihminen on elinvuotensa viettänyt. Ja jälkimmäisen kohdan perusteella vielä ekstrapoloiden: jonkinlainen hienovarainen vihjaus tai ennuste siitä, minkälaisia asioita ihmiseltä voidaan odottaa.

Mutta ei. "Porvoolainen"-sanan ennustusvoima on tänään yhtä kehno kuin voittomahdollisuus hedelmäpeleissä. Eli olematon. "Porvoolainen" voi yhtä hyvin tarkoittaa kansallisrunoilijaamme Runebergiä, taidemaalari Edelfeltiä kuin joviaalia herrasmieskansanmurhaaja Bazaramba François:ia.

Lue seuraava HS:n artikkelista löytyvä mielikuvakiepsautus oikein ajatuksella: "Porvoolainen oli siis itse tutsien järjestämän kansanmurhan pakolainen. Ei olisi ihme, jos hänelle olisi jäänyt jotain hampaankoloon."

Mikä on näiden kahden virkkeen tarkoitus? Kertoa, että jos on itse joutunut lähtemään pakoon kansanmurhan tieltä, niin on ok kansanmurhata? Jos ajatus on tämä, niin puhuuko tämä erityisesti sen puolesta, että Suomen kannattaisi ottaa vastaan kansanmurhien tieltä pakenevia?

Ennen luin Hesaria sen vuoksi, että voisin ymmärtää maailmaa paremmin. Nykyään käy yhä useammin päinvastoin. Sanoja, joiden tarkoitus pitäisi olla asioiden selventäminen, käytetäänkin asioiden peittelemiseen.

Miksi?

Haluaako HS välttää mustamaalausta? Välttää piestyn pieksemistä lisää? Ehkä. Mutta kyllä lehti voisi hieman ajatella lukijoitaankin. Jos se ei tuomitse selkein sanoin edes kaikkein törkeimpiä rikollisia ja vaadi näille asianmukaista oikeuskäsittelyä, niin miten lukijat voivat olla varmoja siitä, että lehti välittäisi kirjoittaa mistään muustakaan asiasta tolkullisesti?

Lääketieteessä on olemassa käsite nimeltä herkistyminen. Ihmiset herkistyvät allergeeneille - allergiaa aiheuttaville aineille. Itselläni ei ole diagnoisoituja allergioita. Yksi diagnosoimaton kuitenkin löytyy. Se on Hesariherkistymä. Olen tullut niin kyyniseksi kyseisen pumaskan uutisoinnille, että saan mentaalisia näppylöitä siihen koskemisesta. Oikeasti. Toki tiedän myös oikein hyvin, että moni muu pystyy aivan hyvin viettämään aikaansa saman allergeenin parissa. Ehkä heidän sietokykynsä on parempi kuin minun. Tai sitten he ovat vähemmän sensitiivisiä tuolle 365 päivää vuodessa siitepölyttävälle maanvaivalle.

Vanha viisaus kertoo, että allergiaan tepsii vain yksi keino: aiheuttajan välttäminen. Ehkä minunkin kannattaisi tehdä niin. Mutta kun ei pysty. HS näet allergisoi kahdella tavalla: suoralla ja epäsuoralla. Suora vaikutus tulikin jo kuvattua. Epäsuora vaikuttaa muiden ihmisten kautta. Kun miljoonan päiväpainoksen pölymöjäys takoo ihmisten tajuntaan samaa liturgiaa: "pastori on herrasmies".. "pastori saa jäädä".. "pastori on herrasmies" .. "pastori saa jäädä", niin eikös ala kastraattikuoro pian toistamaan samaa hymniä perässä. Niin valitsee sekalaisen seurakunnan lammaslauma itselleen arvoisensa johtajan. Ja hyväksyy maamme uudeksi jäseneksi "porvoolaisen".

Ei hyvältä näytä.

-- lot

Lähde: Helsingin Sanomat 15.4.2007, sivu D1, toimittajana Tommi Nieminen.