Moniosaaminen kielletty
Sir Winston Churchill totesi radiopuheessaan 1.8.1939 seuraavasti: "En pysty ennustamaan Venäjän toimia. Se on arvoitus joka on kääritty salaisuuteen keskelle mysteeriä."
Arvoitus.. käärittynä salaisuuteen .. keskelle mysteeriä.
Jotain, mitä on, mutta joka on niin sankan savuverhon takana, ettei pieni tai suurikaan ihmismieli kykene hahmottamaan, mikä se voisi olla, miten se voisi olla tai miksi se voisi olla.
Mitäköhän Herra Kirkkomäki olisi kommentoinut, jos joku olisi udellut häneltä mielipidettä meille kaikille terminä tunnetuksi tulleesta, mutta tarkoitukseltaan entistä epäselvemmäksi käyvästä monikulttuurismista kaikkine käänteis- ja kierrännäisperusteluineen, näennäis- ja tarkoituksellisparadoksisuuksineen, maailmanparantamis-, tasa-arvoistamis-, vähemmistöjenvaltaistamis- jne jne jne tarkoituksineen?
Mitäkähän hän olisi kommentoinut keskustelukumppanille, jonka mukaan on hyvä asia kannattaa monikulttuurisuutta, koska siten saadaan maahan osaavia ihmisiä töitä tekemään ja tällöin eriarvoisuus poistuu maailmasta ja jonka mukaan samalla myös on paha asia, että maahan tulee osaavia ihmisiä töitä tekemään koska tällöin eriarvoisuus ei poistu maailmasta vaan lisääntyy?
Luit oikein.
HS : Norjan Sosiaalihallitus pyrkii kieltämään sairaanhoitajien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten rekrytoinnin köyhistä maista. Päätös koskisi useita Afrikan maita, Intiaa sekä monia Aasian maita.
Moniosaavuus, joka on toiminut koko surkuhupaisan maahanmuuttorumban keskeisenä perusteena, onkin Norjassa suorittanut puolittaisen eskimokäännöksen. Tulokin moniosaavuus on muuttunut perusteeksi olla ottamatta tätä maahan.
On tämä omituista.
Tai sitten myös Norjanmaassa on jotain mätää.
Onneksi Suomessa asiat ovat vielä mallilaan. Butha-Buthessa, Pietermaritzburgssa tai Bronkhorstspruitissa hankitut hoitsuntaidot ovat edelleenkin käypää valuuttaa. Täpinätädit Cronberg, Thors ja Forsander hehkuttavatkin Financial Timesissä, että jotta Suomesta tehdään "Magnet for migrants". Tädit hieman harmittelevat nykyistä kituliaanhidasta 10000 immigraatin vuosisisäänottoa ja toivovat sormet ja polvet ristissä lukemien lujaa lisääntymistä. Suomi onkin avannut ovensa uusille erityisryhmille. "Bulgarian and Romanian workers", mars mars Suomeen. "Kom här, snälla", täti Thors maanittelee. Jää nähtäväksi, moniko vastaa tätien kutsuun.
Mutta pian ovat muutoksen tuulet täälläkin edessä. Samaisessa artikkelissa Anna Leskinen of the Finnish Association of Russian Speaking Organisations:sta toteaa: "The problem is that Finnish employers want unskilled employees."
Yhä vaikeammaksi tämä homma menee. Ei kelpaa osaaja, ei kelpaa hoitsu, ei kelpaa muurari eikä muuttomies. Pitäisi olla patatyhmiä pöljäkkeitä, iskukyvyttömiä ignoraajia, moniosaavuuden sijasta vähäosaavia vätyksiä.
Noh, jos oikein kova tarve iskee, niin lienee selvää, mistä moisia epeleitä on saatavissa yllin kyllin.
-- lot
8 kommenttia:
Olipa harhaanjohtava otsikko. Minulle tuli aivan toinen assosiaatio sanasta moniosaaminen. "Moniosaaminen kielletty" sopisi melko hyvin vaikkapa suureen punaiseen varoituskylttiin, jonka voisi sijoittaa esimerkiksi Kaisaniemen puiston alueelle.
Teksti on kuitenkin hyvää. Näin sitä työvoimapulaa ratkaistaan. Suomi ei tarvitse lukutaitoista työvoimaa mihinkään.
Otsikkohan oli lainausmerkeissä.
Minusta aivan johdonmukainen otsikko.
"Visitors quickly spot that jobs done by immigrants in other European countries are often filled by Finns themselves."
Onko tuossa nyt sitten jotain pahaa? Siis siinä, että suomalaiset aika pitkälti vieläkin tekevät omat ns. paskahommansa itse.
Onko se jonkinlainen uljaan uuden Euroopan direktiivi, että jokaisen siivoojan ja paskakuskin pitäisi olla neekeri?
Ja onko se huono asia, että ammattiliitot yrittävät yhä pitää yllä jonkinlaisia minimipalkkoja ja -työehtoja Suomessa?
Hyvä artikkeli Statesmanissa joka tapauksessa. Herättää paljon ajatuksia. Varsinkin nuo kommentit.
Taisi Avrelivs-parka nyt kompastua omaan näennäiseen nokkeluuteensa, mutta sitähän on liikkeellä. Otsikkohan siis on vakavasti puhuen täysin ok, olipahan vain pakko avautua siitä, mitä moniosaamisen kielto omaan sävytteisviritteiseen mieleeni tuo.
Hyvä huomio kommenteista, Reino. Nuo kaksi ensimmäistä ainakin vaikuttavat enemmän kuin hitusen verran masinoiduilta, mutta ei kerrota sitä kenellekään. ;)
Tuoreessa Pressossa on haastattelussa
Opteamin henkilöstöjohtaja.
Hänen mukaansa he rekrytoivat Suomeen
ainoastaan porukkaa, jolla on varma työpaikka, joten en näe asiassa mitään pahaa. Tosin tulijat ovat lähinnä raksatyyppejä, hitsaajia jne. sekä niitä filippiiniläisiä hoitsuja, joista on paljon viimeaikoina puhuttu.
Vaikka olenkin ns. antimoku niin ei se nyt ole mikään suuri salaisuus miksi porukka ei työllisty. Tai siis ei halua työllistyä. Markkinoilla kun on pieniä häiriötekijöitä.
Petteri Järvinen on valinnut terveen järjen: http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1224641
Minkä terveen järjen Petteri Järvinen on valinnut? Hänhän sanoo, että Suomi tarvitsee maahanmuuttajia! Hänestä, siis riittää, että ne kolme somalia, joidenka karkoituksesta on kiistelty jo useita vuosia, karkoitettaisiin, mutta muuten meno on ihan ok kunhan mamut vain olisivat enemmän itsekriittisiä. Utopiaa tuokin on...
Kuka on lähettänyt postia Kauppalehteen? Päivän lehdessä seuraavaa:
"Kolmannes suomalaisista työkyvyttömiä"
Keskiviikko 19.9.2007, Kauppalehti, Uutiset, sivu 3
"Koulusta syrjäytyneisiin sataan tuhanteen luuseriin ei valtion miljoonia kannata haaskata", kirjoitti lukija sähköpostissaan.
Kommentointitarpeen oli hänessä synnyttänyt viimeviikkoinen uutinen, jonka mukaan elinkeinoelämä haluaa koulutuksen ulkopuolelle tippuneet nuoret erityistoimin takaisin työelämään.
Ensivilkaisulla rotujen älykyystutkija Tatu Vanhasta siteeraava ja eri kansallisuuksien älykkyysosamääriä vertaileva lukija vaikutti tasapainonsa menettäneeltä. Tieteellisten siteerauksien tarkkuus ja omaperäinen logiikka saivat minut kuitenkin paneutumaan sähköpostiin tarkemmin.
Kirjoittajan mukaan suomalaisten keskimääräinen älykkyys on vain 96, mikä johtaa siihen päätelmään, että kolmannes suomalaisista ei kykene minkäänlaiseen työelämään. 75 prosentin työllisyysaste on mahdoton tavoite.
Saman päivän Helsingin Sanomat kertoi huomattavasti hillitymmin sanakääntein, että akateemisuus periytyy lähes yhtä voimakkaasti kuin ennenkin.
Koulutussosiologian professorin Osmo Kivisen johtaman tutkimuksen mukaan akateemisten vanhempien lapset päätyvät nykyäänkin paljon todennäköisemmin opiskelemaan yliopistoon kuin vähemmän koulutettujen.
Rotututkimusten siteeraaja ja Hesarin uutinen edustivat saman näkemyksen eri ääripäitä: kaikkia ei millään saada mukaan talkoisiin.
Suuri suomalainen tabu on tässä: kuka on toivoton luuseri ja kuka ei? Ja kuka sen rajan vetää?
Merina Salminen
Lähetä kommentti