Monikulttuurisuusparadoksi
Jos Euroopan on tarkoitus auttaa Afrikan kansoja samalle tasolle sivistyksen kanssa, sivstyksen tarkoittaessa tässä yhteydessä länsimaiden nykyistä tilaa ja lisäksi oletetaan, että länsimaat ovat monikultuurisia, siis kaikki muut kulttuurit - varsinkin afrikkalaiset - hyväksyviä..
..niin eikö silloin epäsuorasti todeta, että Afrikan kansat eivät ole tällä hetkellä monikulttuurisia, siis muita kulttuureita hyväksyviä..
.. joten afrikkalaisten, ei-suvaitsevaisten kulttuureiden mukaanotto eurooppalaiseen kulttuurikirjoon ei lisääkkään suvaitsevaisuutta..
.. vaan vähentää sitä?
-- lot
Some texts in English also - please click 
6 kommenttia:
Minä haluaisin kysyä sinulta, onko sinun ihanteesi suvaitsevaisuus? Sellainen eurooppalainen suvaitsevaisuus, joka ei missään nimessä tarkoita kaiken hyväksymistä - siis myös tiukan pakolais- ja siirtolaispolitiikan kannattaja voisi olla suuressa määrin suvaitsevainen ja jopa aidosti kiinnostunut afrikkalaisista kulttuureista.
Toivottavasti afrikkalaisia ei koskaan saada "nostettua" samalle sivistystasolle eurooppalaisten kanssa. Mehän näemme mitä eurooppalainen sivistys on tehnyt Afrikalle: ryöstänyt, tappanut, orjuuttanut - tälläkin hetkellä. Ja on kummallista ajatella että afrikkalaiset olisivat jotenkin suvaitsemattomampia kuin eurooppalaiset, ihmisiähän kaikki ovat ja suunnilleen samanlaisia kaikkialla.
Sitä paitsi Afrikkalaiset valtiot ovat todella monikulttuurisia; siirtomaarajat vedettiin täysin mielivaltaisesti, yhtään piittaamatta mistään heimorajoista, ja näin yhdessä valtiossa voi asua useita "kansoja".
Hyvä kysymys, en ole liiemmin pohtinut asiaa tuolta kannalta.
Suvaitsevaisuus on omassa mielessäni ollut jokin abstraktio, jonka sisällön vain intuitiivisesti tietää todeksi.
Vastaavasti sitä tietää yhtä hyvin, milloin joku asia lakkaa enää kuulumasta tietyn käsitteen piiriin ja muuttuu joksikin muuksi.
Sitä, mitä jotkut ihmiset mielellään kutsuisivat suvaitsevaisuudeksi, minä kutsuisin typeryydeksi. Vaihtoehtoiset sanavalinnat ovat "hyväuskoisuus", "alentuvuus" sekä "liehakointi".
Etkö muuten luule, että afrikkalaiset olisivat vähintään samanlaisia riistäjiä kuin nykyiset länsimaalaiset, jos osat olisivat aikojen saatossa menneet toisinpäin?
-- lot
Afrikkalaiset, kuten ketkä tahansa, vaikka niitä kuuluisia kulttuurieroja on, osaavat kyllä tarvittaessa olla yhtä julmia kuin eurooppalaisetkin.
Ja suvaitsevaisuus sanana - näyttää, että olisit aika hakoteillä sen suhteen. Ennustan sinulle aika suuria argumentaatio-ongelmia jos suvaitsevaisuus on noinkin lähellä 'sallivuutta'. Minusta se on enemmänkin sietämistä. Mutta selvää on, että jokaisen kannattaisi miettiä tarkemmin mitä tuo sana tarkoittaa, sillä se on niin keskeisessä asemassa. Selvää myös on, että suvaitsemattomuus itsessään sekä synnyttää että vain entisestään pahentaa maahanmuuttajiin liittyviä ongelmia. Ongelmia en usko kenenkään pohjimmiltaan haluavan, joten miksi olla suvaitsematon? Voi olla sivistynyttä olla samalla suvaitsevainen ja myös tiukasti asiansa takana (maahanmuuttajia vastaan).
Ihmiset ovat vain ihmisiä, kaikkine vikoineen. Olivat sitten eurooppalaisia tai afrikkalaisia, hyväksikäyttösuhteita on ryhmien sisällä ja välillä aina ollut. Ja uskoakseni tulee jatkossakin olemaan. On turhaa nostaa kumpaakaan ryhmää jalustalle toisen ryhmän aikaisemmin tekemien riistotoimenpiteiden vuoksi, sillä se toinen porukka olisi tehnyt täsmälleen samalla tavalla, jos vain olisi voinut. Tästä esimerkkinä afrikkalaisten innokas osallistuminen orjakauppaan - tämähän jatkuu vielä tänäkin päivänä tietyissä osassa Mustaa Mannerta.
Myönnän, että kärjistin tuota suvaitsevaisuus-sanaa hieman. Tosin mukana oli "jotkut ihmiset". Suvaitsevaisuus on edelleenkin suvaitsevaisuutta, ja sillä oma sanakirjamerkityksensä. Käyttämäsi "sietäminen" pitää muuten sisällään tietyn negatiivisen sivumaun. "Sallivuus" pitää taas mukanaan juuri sen ongelman, miksi suvaitsevaisuutta itse kritisoin.
Sorruin vikko takaperin loputtoman pitkään väittelyyn juurikin tästä samasta asiasta; voit kurkistaa tänne jos haluat ajatuskulkuja seurata.
Ensisijaisena ongelmana pidin sitä, että itseään suvaitsevaisena pitävät - siis suvaitsevaisuuden advokaatit - eivät juuri siedä omista sallivuuskäsityksistään poikkeavia mielipiteitä.
Toisena ongelmana taas sitä, josta blogin tekstikin käsitteli - suvaitsemattomien suvaitseminen ei johda kokonaissuvaitsevaisuuden kasvuun.
Kun ykkös- ja kakkoskohdan ongelmat yhdistetään, saamme käsiimme käsittämättömän suvaitsevaisuus/suvaitsemattomuusvyyhdin, jossa: länsimaiden suvaitsevat eivät suvaitse sitä, että länsimaiden suvaitsemattomat eivät suvaitse kolmansien maiden suvaitsemattomia.
Tässä kaikessa pää menee sen verran pyörälle, että on kehties vain helpompaa olla suvaitsematon kuin jotain muuta.
-- lot
Määrittelyistä kiisteleminen on tylsää, ja lähinnä tässä tapauksessa on inhottavaa se kuinka eri osapuolet takertuvat niin tiukasti siihen omaan rakkaaseen määritelmäänsä. En väitä että minun määritelmäni olisi sen oikeampi, mutta ennen kuin suvaitsevaisuutta alkaa käyttää keppihevosena, se on syytä käsitteenä määritellä tarkemmin.
Maahanmuuttajien määritteleminen suvaitsemattomiksi on juuri tuon käsitteen venyvyyden takia helppoa, mutta mitä se kaikki sitten lopulta tarkoittaa, jää sitä epäselvemmäksi.
Minusta suvaitsevaisuus ei voi olla vain on-off -kysymys. On melkoisen kyseenalainen temppu luokitella suvaitsemattomia suvaitsemattomat "suvaitsevaiset" kelvottomiksi käymään suvaitsevista; eikö poikkeus voisi vahvistaa säännön? Käsitekikkailuilla on turha perustella mitään, varsinkaan omaa suvaitsemattomuuttaan.
Ei meikäläisellä muuta sanottavaa ole. Sen kun vain olet suvaitsematon, vaikka en oman määritelmäni mukaan ymmärrä mitä järkeä siinä on. Mutta sinun määritelmäsi mukaan ymmärrän toki. Helposti vieläpä.
Heh, tietyssä mielentilassa tulee aina sorruttua käsitekikkailuun. Hupia se on, mutta vie usein keskustelun pois itse aiheesta.
Suvaitsevaisuus on mielestäni ok niin kauan, kunhan pdetään järki päässä. Jos suvaitsevaisuuden kohde toimii kuin juoppo jouluna, pitää olla rotia pistää omalle suvaitsevaisuudelle stoppi. Vaikka se ikävältä tuntuisikin.
Ja toiseksi: suvaitsevaisuus on arvo, jota voi välittää toisille vain omalla esimerkillä. Toisia ei voi pakottaa suvaitsevaisiksi. Unescon suvaitsevaisuuden määritelmä oli muuten aivan samoilla linjoilla: "..Se merkitsee myös, ettei kukaan saa väkisin tyrkyttää näkemyksiään toisille."
Lähetä kommentti