Syrjintä on laissa sallittua

Syrjintä kielletään perustuslaissa (6 §), työsopimuslaissa (2 luku 2 §) ja rikoslaissa (11 luku 9 § ja 47 luku 3 §). Syrjintä kuitenkin nimenomaisesti sallitaan yhdenvertaisuuslaissa (7 §). Niinsanottua positiivista erityiskohtelua ei pidetä syrjintänä.

Yhdenvertaisuuslain kuudes ja seitsemäs pykälä ovat keskenään sekä kaikkien muiden mainittujen syrjinnän kieltävien lakien kanssa huikeassa ristiriidassa. Sanakiemuroiden taakse kätkeytyy teesi: Syrjintä on sallittua silloin, kun tavoitteena on syrjinnän ehkäiseminen.

Lukija voi vain arvata, keitä on tarkoitus positiivisesti syrjiä, ja kenen kustannuksella. Edelleen lukija voi itsekseen miettiä, mitä implikaatioita on yhdenvertaisuuslakiin nimenomaisesti kirjatulla, viranomaisten ohjenuoraksi tarkoitetulla yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuudella.

Siinä se. Eriarvoinen yhteiskunta. Eri politiikka eri ryhmille. "Samanarvoisen" yhteiskunnan tähden.

Joku totesi kerran: Tie helvettiin on viitoitettu hyvillä aikomuksilla. Hän oli viisas mies.

Luulisi, että tässä olisi jo tarpeeksi. Mutta lisää tulee. Yhdenvertaisuuslain 17 § tekee jotain, minkä ei pitäisi läntisessä oikeusjärjestelmässä olla mahdollista: kääntää todistustaakan. Oletetun syrjijän on itse todistettava syyttömyytensä. Ellei tähän kykene, seuraa jopa 15000 euron sakko.

"Yhdenvertaisuuslaista" saamme kiittää Peruspalveluministeri Liisa Hyssälää. Kiitos Liisa. Kiitokset todella paljon. Mihin surkeaan epätasa-arvoiseen infernoon me ilman sinua joutuisimmekaan ?

Yhtälailla osoitan vuolaat kiitokseni lain vahvistaneelle presidentti Tarja Haloselle. Kuudenneksi suurin suomalainen näytti kirkkaanpunaiset kyntensä. Vahvisti lain, poisti Suomesta tasa-arvon ja käänsi todistustaakan. Kiitokset, Tarja. Oikein suuret kiitokset.

Lain perusteluihin voi tutustua täällä.

-- lot