McKinsey:n raportista

Konsulttiyritys McKinsey on vastikään julkaissut raportin nimeltä Suomen talous - Saavutukset, haasteet ja prioriteetit 2007.

Raportti on kansantaloustiedettä syvemmin tuntemattomallekin helppoa luettavaa. Sivulla 27 pohditaan sitä, onko järkevämpää pyrkiä nostamaan työllisyysastetta vaiko vaihtoehtoisesti lisätä maahanmuuttoa:

"Voidaanko maahanmuutolla korvata työllisyysasteen nostaminen?

Työperäinen maahanmuutto on positiivinen ilmiö ja tietyillä toimialoilla tärkeää työvoimapulan kattamiseksi, mutta sillä ei yksinään pystytä ratkaisemaan Suomen kansantalouden haasteita. Saman talouskasvun aikaansaaminen maahanmuutolla vaatii huomattavasti suurempia toimia kuin työllisyysasteen nostaminen. Jos työllisyysaste pysyy nykyisellä tasollaan, työikäisiä maahanmuuttajia tarvittaisiin vuoteen 2020 mennessä noin 750 000, jotta päästäisiin samaan asukaskohtaiseen BKT-kasvuun kuin nostamalla työllisyysaste 75 prosenttiin. Maahanmuuttajilla ei kyäskään ole julkisia menoja alentavaa vaikutusta, vaan työtä tekemättömien suomalaisten hyvinvoinnin kustannukset säilyisivät ennallaan.

Maahanmuutolla pystytään vastaamaan yksittäisten toimialojen työvoiman tarpeeseen silloin, kun kotimaisilta työmarkkinoilta ei löydy oikeanlaista osaamista. Ei kuitenkaan riitä, että ulkomaalaiset voivat työskennellä Suomessa, vaan tarvitaan myös aktiivisia toimia oikeanlaisten osaajien löytämiseksi ja houkuttelemiseksi Suomeen. Monet maat kilpailevat samoista osaajista ja tarjoavat usein paremmat puitteeet ulkomaalaisille kuin Suomi. Verotus, ilmasto ja kieli ja yleinen suhtautuminen ulkomaalaisiin ovat rajoitteita, jotka vähentävät Suomen houkuttelevuutta muihin maihin nähden. Lyhyellä aikavälillä päättäjät voivat vaikuttaa näistä ainoastaan verotukseen. "

Spämmikuvia, osa II

Kuvia Helsingin keskustasta ja Otaniemestä:

Keskustanäkymiä

Vaikka lot ei ole itse ehtinyt vielä spämmätä yhtään, Helsingin keskustassa näyttää nykyään tältä..

Päivän Metro-lehti

Aina silloin tällöin - aivan liian harvoin tosin - tulee sellainen mukava, lämmin, rauhallinen fiilis. Tänään sellaisia tuli kaksi. Ensimmäinen silloin, kun pääsi hirmullisesta paukkupakkasesta kodin lokoisaan lämpöön. Toinen silloin, kun Helsingin Metro-lehden sivulta 9 löytyi yhtälailla koleaa ja lämmintä tavaraa.

Koleaa sikäli, että mainitulla sivulla yhdeksän oli taas edustava kokoelma hulluuden manifestaatioita. Lähinnä islamilaisen pölhöpäisyyden aiheuttamaa sellaista. Uhkailuja, pommeja, murhattuja naisministereitä turuilla maailman.

Lämmintä sikäli, että sivun alalaidasta löytyi Jussin mainos.

Vaikka siellä suuressa maailmassa kaikenlaista tapahtuukin, on meissä suomalaisissa nähtävästi vielä niin paljon järkeä päässä, että osaamme sanoa "ei kiitos" sellaiselle, jota ei järjen häivä vielä tavoittanut ole.

-- lot

ps: Kiitokset mediaobservaattori Pikkupojalle linkkivinkistä.

BBC: Rinnakkaiselo vai konflikti?

HS uutisoi 19.2.2006 BBC:n materiaalin pohjalta seuraavasti:
Lontoo. Länsimaiden ja islamilaisen maailman välisten jännitteiden ajatellaan johtuvan enemmänkin politiikasta kuin kulttuurieroista. Tämä käy ilmi kyselystä, jota varten haastateltiin yli 28 000 ihmistä 27 maassa.

Vajaa kolmannes vastaajista pitää länsimaiden ja islamilaisen maailman välisiä konflikteja väistämättöminä. Enemmistö eli 56 prosenttia kuitenkin uskoo yhteisymmärryksen mahdollisuuteen.

Noin puolet vastaajista on sitä mieltä, että jännitteet johtuvat eturistiriidoista. Vain 29 prosenttia arvelee uskonnon tai kulttuurierojen olevan konfliktien syynä. Suurin osa vastaajista uskoo, että konfliktin takana ovat suvaitsemattomat vähemmistöt.

Tutkimuksen teettäneen BBC:n raportti aiheesta tässä.

World Public Opinion:sta löytyy hyödyllinen kooste kyselyn tuloksista.

Suomi ei kuulunut osallistuneiden maiden joukkoon. Tarkastellaan kuitenkin esimerkin vuoksi Saksaa ja katsotaan, mitä sikäläiset ihmiset kysymyksiin vastasivat (tulokset eivät tietenkään ole suoraan rinnastettavissa Suomeen).

Seuraavassa kysymykset ja vastaukset vapaasti suomennettuina.

Kysymys M4: Oletteko sitä mieltä, että muslimien ja länsimaalaisten välinen väkivaltainen konflikti on väistämätön vai onko rauhanomainen rinnakkaiselo mahdollista?
- Rauhallinen yhteiselo mahdollista: 49 %
- Väkivaltainen konflikti on väistämätön: 39 %
- (muut vaihtoehdot): 11 %

Kysymys M5: Mistä Islamin la lännen jännitteet johtuvat?
- Eroista uskonnossa ja kulttuurissa: 34 %
- Poliittisista kiistoista sekä eturistiriidoista: 55 %
- Molemmista yllämainituista: 9 %
- (muut vaihtoehdot): 2 %

Kysymys M6: Suurin yksittäinen globaalien jännitteiden aiheuttaja islamin ja lännen välillä on:
- Perustavaa laatua olevat kulttuurieroavaisuudet: 25 %
- Suvaitsemattomat muslimivähemmistöjen edustajat: 20 %
- Suvaitsemattomat länsimaalaisten vähemmistöjen edustajat: 4 %
- Molemmat vähemmistöjen edustajat yhdessä: 44 %
- (muut vaihtoehdot): 9 %

Olivatpas sakemaanisia mietteitä. Seuraavassa omiani.

Kysymyksenasettelusta saamme poimittua yhden "näin-maailma-makaa"-faktan. Se on tämä: läntisen ja islamilaisen maailman välillä on jännitteitä. On mielenkiintoista, että tätä ei enää edes kyseenalaisteta. Kysymysmerkin takaa en etsittävä vastausta siihen, kuka jännitteitä aiheuttaa sekä mitä vaikutuksia jännitteillä on.

Kysymyksestä M6 löydämme jännitteiden aiheuttajia. Saksalaisten (20+4+44=) 68 % enemmistö on sitä mieltä, että vähemmistöt ovat suurimpia syyllisiä jännitteiden olemassaoloon. Tässä ei ole mitään kovinkaan yllättävää - olisihan kummallista, jos enemmistö syyttäisi itse itseään. Näin ei tietääkseni ole tunnetun maailmanhistorian aikana vielä kertaakaan tapahtunut. Loput osoittavat joko syyttävällä sormella kulttuurieroja (25 %), syyllistävät kaikkia tai eivät ketään.

M5 on mielenkiintoinen. 55 % on sitä mieltä, että jännitteitä aiheuttavat enemmänkin politiikka sekä eturistiriidat kuin kulttuuri- tai uskonnolliset erot (34 %). Lisäksi 9 % oli sitä mieltä, että molemmissa seikoissa on yhtä lailla syytä. Jos nämä tulokset yhdistetään M6:een, huomataan pieni kummallisuus: ongelmien suurimmat aiheuttajat ovat yhtä aikaa a) vähemmistöt että b) poliittiset kiistat. Jotta tämä voisi pitää paikkansa, olisi oltava niin, että suvaitsemattomat vähemmistöt kykenisivät jollain tavalla määrittelemään vallitsevan politiikan.

Toinen selitys on se, että ihmiset - edelleenkin - näkevät ikävien asioiden aiheuttajina mielummin jonkun muun kuin itsensä.

Jännitteiden vaikutukset tulivatkin jo esille siinä ensimmäisessä kysymyksessä, eli M4:ssa. Neljä kymmenestä ennustaa väkivaltaista konfliktia. Viisi kymmenestä ei. Toivottavasti nuo viisi kymmenestä keksivät jonkin keinon, jolla välttää heidän itsensä määrittelemästä politiikasta johtuvat ristiriitatilanteet sekä niiden inhottavien suvaitsemattomien vähemmistöjen aiheuttamat ongelmat.

Vaikka kuinka omia ajatuksiani taivuttaisin, en noihin ongelmiin ratkaisuja keksi. Ehkä siksi tämän blogin nimi on se mikä se on.

-- lot

Pekka Niemi: Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia

Seuraavassa Pekka Niemi -nimisen kirjoittajan maahanmuuttopoliittisia aatoksia. Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstan sivulla c6 päivämäärällä 18.2.2007. Jätän tekstin tällä kertaa enemmittä kommenteitta. Kukin vetäköön omat johtopäätöksensä. Pekka ainakin on vetänyt omansa.

Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia

Eduskuntavaalien lähestyessä toivoisin rohkeaa keskustelua siitä, miten Suomen ikääntyvä väestö tulevaisuudessa hoidetaan. Yksinkertaisin tapa olisi aktiivinen maahanmuuttopolitiikka.

Suomessa on Euroopan maista vähiten maahanmuuttajia, mikä on seurausta vuosikymmeniä kestäneestä tiukasta maahanmuuttopolitiikasta. Tiukka linja tuntuu olevan sitkeässä. Surullinen esimerkki on sisäministeriön ja työministeriön kädenvääntö muutamasta pakolaisesta.

Kielteiset asenteet maahanmuuttoa kohtaa perustuvat valheelliseen myyttiin sinisilmäisestä ja vaaleatukkaisesta Suomen kansasta, joka sitkeydellään pärjää globaalissa maailmassa.

Esimerkkejä toimivasta maahanmuuttopolitiikasta löytyy Ruotsista tai Kanadasta ja Yhdysvalloista. Pohjois-Amerikan yhteiskunnat imevät nuorta työvoimaa kaikkialta maailmasta samalla kun Euroopan unioni tekee parhaansa muuttaakseen Euroopan vanhainkodiksi ja ulkoilmamuseoksi tiukalla politiikallaan.

Maahanmuuttajat tuovat yhteiskuntaan dynamiikkaa, sopivasti ahneutta ja kulttuurillista monimuotoisuutta. Hyvin usein maahanmuuttajat luovat työtä.

Kun Suomeen 1990-luvun alussa tuli muutama tuhat somalia, Suomi oli lamassa, mikä tuki rasistien ja muiden sellaisten mielipideilmastoa. Nyt Suomella menee hyvin. Nyt on aika pitää huolta siitä, että hyvinvointia riittää myös tulevaisuudessa.

Suomi voisi helposti ottaa vastaan 500 000 siirtolaista. Järkevä maahanmuuttopolitiikka panostaisi kielenopetukseen ja tekisi siirtymisen työmarkkinoille vaivattomaksi.

Tietenkin suurten siirtolaismäärien vastaanottaminen tuo mukanaan sopeutumisongelmia: polttopulloja kebabravintoloihin ja rasismia työmarkkinoilla. Tämä on kuitenkin siirtymävaiheen, yhden tai kahden sukupolven, kestävä ylimenovaihe.

Monikulttuurinen Suomi voisi olla myös hieman hauskempi paikka elää.

Pekka Niemi
Helsinki

Helsingin Sanomat / Mielipide 18.2.2007

Päivän toinen sana: Alibi-Ali

"Alibi-Ali" (substantiivi)

1. Puolueen vaalilistalleen ottama etnistä vähemmistöä edustava ehdokas, jonka ainoana tarkoituksena on antaa monikulttuurimyönteinen kuva puolueesta.

Käyttöesimerkki: "Emme ota listoillemme Alibi-Aleja", toteaa Filip Dewinter, eräs belgialaisen Vlaams Belang -puolueen johtohahmoista.

Päivän sana: Etnospämmi

"Etnospämmi" (substantiivi)

1. Monikulttuuristamispyrkimyksissä käytettävä, ei-toivottu viestintämuoto. Yhdyssana sanoista etno ja spämmi.

"Etno": kansaa, heimoa tai rotua koskeva määre. "Späm" puolestaan viittaa ilman suostumusta lähetettyyn kaupalliseen viestintään.

Käyttöesimerkki: "Lääkärikoulutukseen lisätään etnospämmiä." (by: Funktionalisti)

Tietoisuudesta

Päivän villein ajatus tulee M.D., PH.D. Vilayanur Ramachandranin kirjoittamasta artikkelista. Aiheena on ihmisen tietoisuus itsestä, sekä perusteltu arvaus siitä, miten tämä kyky on muodostunut.

Tietoisuus on periaatteessa helppo asia kunkin ymmärtää, koska se on joka hetki läsnä. Tiedän, että minä olen minä. Mitä sitä kummempia analysoimaan, vai? Mutta kun itsen ja sen minän syntymekaniikkaa ja toimintatapoja alkaa pohtia, on hyvin nopeasti vaikeuksissa. Ehkä on lohduttavaa, että Roger Penrosen sekä nyt jo edesmenneen Richard Feynmanin kaltaiset supermielet ovat kvanttimalleistaan huolimatta olleet yhtä lailla aiheesta ulalla.

Mitä Ramachandran sitten tästä aiheesta meille haluaa sanoa?

Hänen teoriansa tietoisuuden synnystä on yksinkertainen. Hän esittää, että varhaisille ihmisille kehittyi ensimmäiseksi "other awareness" - eli kyky asettua muiden asemaan ja arvata, mitä nämä kulloinkin ajattelivat. Empatiakyky siis. Tämä auttoi silloisissa sosiaalisissa tilanteissa.

Here's the catch: Itsetietoisuus kehittyi vasta tämän jälkeen, ikäänkuin lisäbonuksena. Kun ihmisille oli ensin kehittynyt kyky päätellä, mitä muut ajattelivat, oli sitten myös mahdollista kääntää tämä sama kyky itseensä.

Itsetietoisuus olisikin jonkinlaista rekursiivista itse-empatiaa. Kuten alussa kirjoitettu, idea on aika villi.

[kuva: gosai.com]

-- lot

Kansan Uutiset 13.2.2007

Kansan Uutiset käy rajusti Suomen Sisun, Teemu Lahtisen, Olli Sademiehen ja Jussi Halla-ahon sekä edellisten kautta myös Perussuomalaisten ja Timo Soinin kimppuun:



Uutinen julkaistu Kansan Uutisten sivulla 3. Toimittajana Antero Eerola.

[EDIT]: matalaresoluutioversio täällä


-- lot

Gallup: Mitä monikulttuurisuus on?

Tämän blogin lukijoilla on ollut mahdollisuus antaa mielipiteensä kysymykseen "mitä monikulttuurisuus on". Kyselyyn on voinut osallistua 17.11.06 - 12.2.2007 välisenä aikana. Vastaajia oli kyseisellä aikavälillä tasan tuhat.

Kyselyä on vandalisoitu yhden kerran - joku tuntematon suuruus antoi 2.1.2007 muutaman tunnin aikana noin 448 "ihan ok juttu"-vastausta. Tarkoituksena kuitenkin oli, että kukin vastaa kyselyyn vain kerran, joten 447 kyseistä vastausta on poistettu lopullisten tulosten joukosta.

Lopulliset tulokset oheisessa graafissa. Tässä vielä annettujen äänimäärien prosentuaaliset osuudet:

Monikulttuurisuus on..

.. historiallinen mahdollisuus: 23 ääntä, 2,3 %
.. välttämättömyys: 36 ääntä, 3,6 %
.. ihan ok juttu: 9 ääntä, 0,9 %
.. minulle yhdentekevää: 9 ääntä, 0,9 %
.. paljon melua tyhjästä: 29 ääntä, 2,9 %
.. turvallisuusriski: 278 ääntä, 27,8 %
.. mielipuolten toimintaa: 598 ääntä, 59,8 %
.. jotain muuta: 18 ääntä, 1,8 %

Yhteensä: 1000 ääntä, 100,0 %

Viimeiseen "..jotain muuta"-vaihtoehtoon on vastattu seuraavasti:
- Marxilaisuuden toinen aalto
- Euroopan Brutaali Loppuminen
- turvallisuusriski ja taloudellinen rasite
- käytännöllinen mahdottomuus. Integraatio edellyttää samanlaista kulttuuria, tämä.. (loppu leikkautunut pois)
- "rotujen" (ihmislajin diversiteetin) häviämistä
- vaarallinen uskomus jostain tavoiteltavasta
- peruuttamaton tragedia

Kiitokset kaikille osallistuneille sekä kyselyohjelmiston tarjonneelle Polldaddy:lle. Uusia kyselyitä tulee jatkossa varmasti lisää.

-- lot

[EDIT] prosentuaaliset osuudet tarkennettu yksidesimaalisiksi aiheellisen lukijakommentin jälkeen. Taulukkoon en kuitenkaan koske.

Wagner ja viluinen siili

Kiitokset Juballe (strippi) ja Lampolle (idea).

Jussi Halla-aho ja Zahra Abdulla

Eduskuntavaalit herättävät monenlaisia tuntemuksia. Ymmärrettävistä syistä seuraan ehdokas Halla-ahon kampanjaa suurella mielenkiinnolla. Netti pursuaa kommentteja, niin puolesta kuin vastaankin. Ymmärrän hyvin, miksi monet ryhmittyvät hänen taakseen. Ymmärrän kyllä myös niitä, joille hänen ehdokkuutensa on myrkkyä.

Niille, joiden suuhun karvas maku pyrkii, kannattaisi pohtia erästä asiaa: jos riittävä määrä äänestäjiä ryhmittyy ehdokkaan taakse, ehdokas tulee eduskuntaan valituksi. Tämä pätee niin Halla-ahoon kuin hänen inverssiinsä Zahra Abdulla:an - riittävä määrä ääniä, ja ehdokkaasta tulee kansanedustaja. Pääsy käyttämään sitä valtaa, jonka edustuksellisen demokratian periaatteiden mukaisesti valitulle kuuluu. Säätämään lakeja. Päättämään siitä, missä raameissa me jatkossa elämme. Päättämään siitä, mitä me saamme tehdä ja mitä emme.

Kukin intressipiiri pyrkii aina edistämään omaa etuaan. Kukin on järkevää äänestää sellaista ehdokasta, joka ajaa hänelle itselleen tärkeitä asioita. Niin homma toimii. On aina toiminut.

Homma lakkaa toimimasta, kun ihmiset alkavat äänestää sellaisia ehdokkaita, jotka jonkun muun intressipiirin asioita kuin heidän omiaan.

Vaikka Halla-aho vs Abdulla -asetelma on mieltä kutkuttava, on se myös vaarallinen. Politiikassa tai yhteiskunnallisissa valinnoissa ei ole undo-näppäintä. Ne polut, joille kerran astutaan, tullaan kulkemaan loppuun saakka. Jos joukko suomalaisia on tänä päivänä sitä mieltä, että on järkevää ulkoistaa heitä itseään koskevien lakien säätäminen yhdelle muslimille, pitäkööt mielessään, että heidän tänä päivänä tehty valintansa voi johtaa tilanteeseen, jossa eduskunnan määräenemmistö koostuu samojen harhakuvitelmien mukaan hortoilevista huurupäistä. On selvää, minkälaista valtaa tuo enemmistö tulee käyttämään. Ja millaiset lait se säätää.

On naiivia ajatella, ettei näin voisi käydä. Ruotsin demografia on muuttunut hyvin nopeasti. Maahanmuuton salliva tai siihen voimakkaasti kannustava lainsäädäntö on saanut aikaan muutoksia, joita ei voida enää perua. Jos Suomessa tehdään vastaavia poliittisia valintoja, olemme pian samassa tilanteessa. Nimeltä mainitsemattomien kulttuuripiirien huikeat syntyvyysluvut kantaväestöön verrattuna varmistavat sen, etteivät edes aikalaiset itse ehdi haudan rauhaan, piiloon aikaansaannoksiltaan. Tulee siinä melkoinen hinta pirteälle lisävärille ja vähemmistöjen valtaistamiselle.

Jos me typeryyksissämme äänestämme valtaan ihmisiä, joiden toimet tulevat tuomaan tänne lisää kaltaisiaan, syy tulee olemaan yksin meidän. Kun heitä on riittävästi, meidän äänestämisillämme ei ole enää väliä.

Enemmistö päättää.

Niin tämä homma toimii.

On aina toiminut.

-- lot

Ensimmäinen vuosi takana

Nyt on sitten bloggattu yksi vuosi. Ja muutama viikko päälle, ensimmäinen postaus tupsahti ei eetteriin vaan ethernetiin 11.1.2006. Ensimmäiset raapustukset eivät kai oikein jaksaneet ketään kiinnostaa, koskapa statistiikkalaskuri näytti pitkään sitkeätä nollaa. Toukokuun puolella alkoi lot-blogin sydänkäyrä osoittaa elonmerkkejä.


Sittemmin hittejä on tullut enemmänkin. Huomattava määrä liikenteestä tulee joko Scriptan, Reinoblogin, Teemu Lahtisen tai Suomi24:n kautta. Tai vaihtoehtoisesti jollain hulvattomalla google-haulla, vaikkapa tällaisilla: "imma chargin mah lazer", "suomi vuonna 2033", "laiva afrikkaan", "hattivatit", "muumit rasismi", "muumilaakson sota" (???), "somalishokki", "suomen fatwa komitea", "7 päivää matti nykänen", "rasismi +uusia ideoita" ja "rasismi on hieno asia".

Joo.

Todettakoon nyt jälleen kerran, että tätä blogia ei ole tehty sen vuoksi, että rasismi olisi hieno asia. Tai siksi, että joku saisi uusia ideoita rasismilleen. Ehkä mielummin juuri siitä päinvastaisesta syystä. Ja vaikka tänne paljon rasismista kirjoitankin, näkisin mielummin maailman sitä ilman. Ehkä ratkaisuehdotukseni Suomen rasismista aiheutuviin ongelmiin vain poikkeavat yleisemmin ehdotettuista siedätyshoitomalleista jonniin verran.

Jatkakaamme.

-- lot