Suomalaisten enemmistö vastustaa maahanmuuttoa

Vuonna 2003 aikana tehdyssä, vuoden 2005 maaliskuussa julkaistussa koko Euroopan laajuisessa, huimat 19 000 vastaajaa käsittäneessä Eurobarometri 59.2:ssa kartoitettiin vastaajien suhtautumista maahanmuuttajiin.

Barometrin tulosten perusteella Euroopan rasismin ja muukalaispelon seurantakeskus EUMC loi laajan englanninkielisen raportin. Summary-kohdan sivu 33 kertoo jotain olennaista, mistä sinunkin, Lukija, on hyvä olla tietoinen.

Tietoinen siitä syystä, koska media ei koskaan tätä asiaa mainitse.

Sivu 33 sisältää tiedon siitä, minkä kaikki poliittiset puolueet jättävät ohjelmajulistuksissaan julistamatta.

Tiedon siitä, minkä kymmenet sukulaisten, ystävien, työtovereiden sekä tuttavien kanssa käydyt keskustelut vahvistavat.

Mikä tämä asia on?

Asia on se, että 60 % yli 15-vuotiaista suomalaisista vastustaa maahanmuuttoa (tarkalleen sanottuna 59,24 %). Kolme viidestä suomalaisesta sanoo maahanmuutolle: "Ei kiitos".

EU:n keskiarvo on sekin melkoinen, 50 %. Ääripäinä mainittakoon Ruotsin 14,64 % vastustus suhteessa Kreikan 87,48 % vastustukseen. Tällaisen mielipideilmaston valossa ei ole ihme, että Ruotsi on pullollaan maahanmuuttajia. Suomalaisista enemmistö ei halua omalle maalleen samaa.

Katso itse:

Lähde: EB2005-summary.pdf, s 33.

Kun oikein kaivamalla kaivaa, löytyy sama tutkimustulos yhdestä toisestakin paikasta, nimittäin Rasmuksen "Rasismi ja etninen syrjintä Suomessa 2005"-raportin sivulta 22. Täsmällinen sanamuoto kuuluu näin: "Lähes 60 prosenttia suomalaisista vastaajista ilmoitti vastustavansa maahanmuuttoa."

En tiedä sinusta, mutta omasta mielestäni tämä luku on räikeässä ristiriidassa sen kanssa, mitä lehdistä voi päivittäin lukea. Ristiriidassa sen kanssa, mitä jokikinen suvaitsevaisuussuurlähettiläs, monikultturisuuskoordinaattori, -pakinoitsija tai -höpinöitsijä suustaan päästää.

Omalle utopialle epäedullinen kokonaiskuva jätetään säännönmukaisesti kertomatta, julkisuuteen tuodaan vain valittuja, omalle kannalle myönteisiä sitaatteja. Dosentti Magdaleena Jaakkolakin muistaa mainita, että: "Vuonna 2003 korkea-asteen koulutuksen saaneista ja ylemmistä toimihenkilöistä lähes 60 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi ottaa vastaan nykyistä enemmän ulkomaalaisia työnhakijoita." Ehkä näin onkin, mutta tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että enemmistö ei maahanmuuttajia Suomeen halua.

Vaikka Helsingin Sanomien toimitus vääntäisi kuinka monta "Peräti 94 % suomalaisista kannattaa maahanmuuttajien ja syntyperäisen väestön yhteiseloa"-tyyppistä kannanottoa, ei tämä siltikään muuta sitä tosiasiaa, että suomalaisten enemmistö ei halua maahanmuuttajia vastaanottaa.

En tiedä, onko tämä asia ainoastaan minun mielestäni omituinen, mutta olen itse kuvitellut, että edustuksellisessa demokratiassa tehtäisiin asiat enemmistön toiveiden mukaan.

Kenties olen ollut väärässä.

Ehkä edustuksellisen demokratiamme tiedottamiseen sekä kaupalliseen mediatarjoomaan kuuluu mielummin enemmistön kantoja heijastelematon, tutkimustuloksia unohteleva puolitotuussoopa. Ja yhtä hyvin voi olla, että pieniin ksenofobisiin päihimme kaadettava käytöksen, ajattelun, tunteiden ja informaation valvonta on meille hyväksi.

Moni kutsuisi monikultuurisuuden hyväksi tehtävää mielipideilmapiirin muokkausta vastuulliseksi tiedottamiseksi. Itse kutsuisin sitä mielummin aivopesuksi.

-- lot

Kansallinen päätöksenteko maahanmuuttokysymyksissä?

Vuonna 2005 julkaistun, vuoden 2003 aineistoihin perustuvan Eurobarometri 60.1:n mukaan 82% suomalaisista on sitä mieltä, että maahanmuuttopolitiikkaa koskeva päätöksenteko on säilytettävä Suomessa. Vain 15% oli sitä mieltä, että päätöksenteko tulisi tässä asiassa luovuttaa Euroopan Unionille. Tutkimuksen otanta on 1000 henkilöä.

Myös pakolaisten vastaanottoa koskeva päätöksenteko halutaan säilyttää Suomessa, vastaavat luvut 83% ja 16%.

Barometrin mukaan "Suomalaiset ovat erittäin yksimielisiä mielipiteissään ja suurempia poikkeamia suuntaan tai toiseen on vaikea löytää."

Suomalaisten kaltaisia mielipiteitä löytyy myös Ruotsista, Iso-Britanniasta, Itävallasta ja Tanskasta, mutta näissäkin maissa luvut jäävät n. 15 % tai enemmän Suomen luvuista. Suurin kannatus päätöksenteolle Euroopan unionissa löytyy Italiasta, jossa 73 % antaisi päätösvallan Euroopan unionille maahanmuuttopolitiikassa ja 70 % pakolaisten vastaanottoon liittyvissä kysymyksissä. Kaikkien Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisista yli puolet oli valmiita luovuttamaan päätösvallan näissä asioissa Euroopan unionille.

Kysyttäessä oli 68 % suomalaisista sitä mieltä, että kamppailun laitonta maahanmuuttoa vastaan tulisi olla ensisijainen tavoite Euroopan unionissa (kaikkien jäsenmaiden kansalaisista peräti 83 % on tätä mieltä). 64 % suomalaisista on sitä mieltä, että Euroopan unionilla pitäisi olla yhteinen maahanmuuttopolitiikka Euroopan unionin ulkopuolelta tulevia ihmisiä kohtaan (kaikkien jäsenmaiden keskiarvo on 71 %). Suomalaisista 67 % on myös sitä mieltä, että Euroopan unionilla tulisi olla yhteinen turvapaikkapolitiikka turvapaikan hakijoita kohtaan (EU15: 71 %).

Lähde: Eurobarometri 60.1.

Jussi Halla-Aho ehdolle 2007 eduskuntavaaleihin

Jussi Halla-Aho on avannut vaalisivunsa. Jos mies ei ole jostain ihmeen syystä vielä sinulle tuttu, käy katsastamassa hänen vaalisivunsa.

Jussin kirvelevän kriittiseen kirjalliseen tuotantoon voi puolestaan tutustua täältä.

Erityisesti suosittelemaan lukenaan seuraavat tekstit: Miten soveltaa opittua?, Suvaitsevaisuuden umpikuja sekä Yhteiskunta X.

Varoituksen sana kuitenkin, nuo tekstit muuttavat ajattelutapaasi. Pysyvästi.

-- lot

Lahden paineastia

Kirjoitin kaksi viikkoa takaperin melkoisen kiukunpuuskan vallassa. Juttu koski Lahdessa tapahtunutta omituista pahoinpitelyä, etnisen vähemmistön edustaja oli ensin jahdannut 14-vuotiasta kaksi vuotta, sitten lopulta ajanut autolla päälle.

Luin oman tekstini seuraavana päivänä uudelleen. Ajan kuluessa kiukku laantuu. Ja järki ottaa taas sille kuuluvan paikan. Pystyy taas tarkastelemaan omaa toimintaansa "ulkopuolisena", tutkimaan omia tuntemuksiaan viileästi, järjen kanssa. Olin mielestäni kirjoittanut liian vihaisesti. Turvauduin siihen sitä, mistä muita olen kritisoinut, eli itsesensuuriin.

Mutta sekin oli väärin. Korjaan nyt itse oman virheeni ja avaan sensuroimani artikkelin uudestaan. Ja jatkan aiheesta tässä postissa.

Siksi että.

Tänään silmille rävähti toinen uutinen. Uutinen oli jatkoa tuolle samalle Lahden tapaukselle. Alkuperäinen päälleajaja on pistetty lukkojen taakse, mutta nytpä saman miehen ystävät ovat alkaneet ahdistelemaan samaa tyttöä.

Ei voi muuta sanoa, kuin että tuollainen alkaa tosissaan keittämään päässä. Enkä taida olla yksin, keskustelupalstat täyttävät raivon partaalla olevien ihmisten viesteistä. Viisi aikuista miestä yhden nelitoistavuotiaan tytön kimpussa.

Ymmärrän hyvin, että maailma on täynnä sairaita mieliä. Sairaita mieliä, jotka tekevät sairaita asioita. Mutta aina on kuulunut asiaan, että se sairas mieli on vain yhden ihmisen pään sisässä. Yksi hullu saa vain vähän vahinkoa aikaan. Ja vahingonteko loppuu, kun hullu heitetään vankilaan.

Vaan maailma ei ole enää entisensä. Ulkomaalaisrikollisuus saa hyvin omituisia muotoja. Tehdään aivan tyyperryttäviä rikoksia - kun niistä kuulee, ei voi uskoa korviaan. Miten tuollainen on mahdollista? Miten ne kehtaavat?

Vihan tunnetta voi verrata painekattilaan. Jos paine ei pääse laajenemaan ja lämpötilaa vain lisätään ja lisätään, lopulta räjähtää. Jokainen kiusanteko, jokainen petos, jokainen tappo ja murha lisää painetta. Lisää siihen pisteeseen asti, kunnes seinämät eivät enää kestä.

Mutta yhteiskunnat eivät ole paineastioita. Kun yhteiskuntien perustukset murtuvat, ei räjähdyksistä ja liekeistä tule loppua.

Synkkä maailma on mahdollista välttää. Maahantulijoiden on yksiselitteisesti ymmärrettävä, että he eivät voi elää täällä omien lakiensa ja tapojensa mukaisesti. Jos tämä ei järkeen mahdu, voidaan painetta poistaa näyttämällä sääntöjä tahallaan väärinymmärtävälle ovea.

Ellei sitten ole niin, että pikkutyttöjen kimppuun kävijät eivät ymmärtäneetkään tahallaan väärin. Ehkä he eivät ymmärtäneet lainkaan, miten täällä olisi pitänyt osata olla. Oliko virhe heidän vaiko meidän? Emmekö me osanneet heille näitä asioita opettaa vai oliko asia liian vaikea opetettavaksi?

Jos kävi niin onnellisesti, että he ymmärsivät tahallaan väärin, lisättäköön seuraava fakta heidän tietoisuuteensa: Suomessa on ihmisiä, jotka vain odottavat sitä päivää, jona tulijat sähläävät asiansa tarpeeksi pahasti. On ihmisiä, jotka vain odottavat syytä, oli se sitten todellinen tai tekosyy. Tehdäkseen sitten sitä, mitä aikovatkaan tehdä.

Hyvät ystävät, älkää tahallanne ymmärtäkö tätä asiaa väärin. Tahallanne tai muutoinkaan.

Sillä hulluus tarttuu. Muutaman hulluus leviää kaikkiin.

Sitä ei kukaan halua.

--- lot

Monikulttuurisuusparadoksi

Jos Euroopan on tarkoitus auttaa Afrikan kansoja samalle tasolle sivistyksen kanssa, sivstyksen tarkoittaessa tässä yhteydessä länsimaiden nykyistä tilaa ja lisäksi oletetaan, että länsimaat ovat monikultuurisia, siis kaikki muut kulttuurit - varsinkin afrikkalaiset - hyväksyviä..

..niin eikö silloin epäsuorasti todeta, että Afrikan kansat eivät ole tällä hetkellä monikulttuurisia, siis muita kulttuureita hyväksyviä..

.. joten afrikkalaisten, ei-suvaitsevaisten kulttuureiden mukaanotto eurooppalaiseen kulttuurikirjoon ei lisääkkään suvaitsevaisuutta..

.. vaan vähentää sitä?

-- lot

Mietteitä sensuroinnista ja sananvapaudesta

Turun kaupungin keskusteluforumilla on käynnissä erikoinen näytelmä, jossa päärooleissa esiintyvät sananvapaus, monikulttuurisuus sekä "rasistiset" tahot. Oma kommenttini käytettyjen vuorosanojen laillisuuteen täällä.

Turun viestintäkeskuksen - edustajinaan yhteysjohtaja Mikko Lohikoski sekä tiedotuspäällikkö Seppo Kemppainen - valitsema toimintalinja ei poikkea siitä, mihin internet-viestimissä on totuttu. Rasistiset kannanotot määritellään joko asiattomiksi, sopimattomiksi tai laittomiksi ja ne poistetaan. Vastaavasti suomalainen lehdistö on ottanut linjakseen olla julkaisematta monikultuurisuuden tavoitteista poikkeavia kannanottoja. Median edustajat puhuvat itsesensuurista. Sensurointi on tämän päivän todellisuutta.

Miksi näin on?

Miksi vuonna 2006 Suomen kansalaisten kirjoittamia tekstejä sensuroidaan? Eikö sensurointi ole jotain, minkä pitäisi kuulua Aristiden tai Stalinin aikakausille?

Jos näkemykset ovat vääriä, miksi niitä vastaan on tarpeen harjoittaa sensuuria? Jos näkemykset ovat vääriä, eikö niitä vastaan pitäisi käydä loogisin argumentein ja näin osoittaa rasistisen ajattelun harha?

Näin ei kuitenkaan tehdä. Rasistisiksi koetut kirjoitukset pyyhitään pois Turun keskustelupalstalta, Jippii.fi:stä, Suomi24:sta, Otakantaa.fi:stä, Iltasanomien ja Iltalehden sekä Helsingin Sanomien keskustelupalstoilta.

Miksi?

Erityistä ihmetystä aiheuttaa se, että sellainen materiaali, joka on valtionhallinnon itsensä tuottamaa, joutuu maahanmuuttovastaisuuden kontekstissa sensuurin kynsiin.

On selvää, että sensuuria esiintyy. On loogista kysyä seuraavaksi, miksi sitä esiintyy. Seuraavassa syviä sensurointiin ja sananvapauteen liittyviä mietteitä John "The Birdman" Bryant:lta. Suomennokset ensimmäistä kohtaa lukuunottamatta pääosin omia.

"Ei ole mitään syytä vaientaa näkemystä, paitsi jos se on totta, sillä valheellista näkemystä vastaan voidaan helposti taistella tosiasioilla ja logiikalla, kun taas totuutta vastaan ei voida taistella muuten kuin valheilla, jotka ovat suojattomia vääräksi todistamiselta. Totuutta vastaan voidaan taistella ainoastaan väkivalloin."

"Kun ihmiset sanoutuvat vihaisesti irti esittämästäsi kannasta, tiedät puhuneesi totta. Kun poliisit saapuvat luoksesi, tiedät puhuneesi sekä totta että hyvin."

"Vapaasti puhutut sanat ovat loukkaavia sanoja."

"Totuudella ei ole käytöstapoja. Totuus ei kunnioita ihmisiä, yhtälailla se satuttaa kuninkaita ja tavallisia ihmisiä. Totuus suistaa ylhäiset jalustaltaan ja vahvistaa alhaisten alhaisuuden. Totuutta voidaan yrittää hetkellisesti peitellä, mutta se paljastaa lopulta aina itsensä, pahimmalla mahdollisella hetkellä. Totuus ei kunnioita ketään, vastaavasti harva kunnioittaa totuutta. Mutta ne, jotka näin tekevät, saavat osakseen monia etuja -- valtaa, ymmärrystä, maata sekä tietysti kunnian siitä, että ovat saaneet miljoonien ajattelemattomien ihmisten vihat niskoilleen."

Jos Bryant:n logiikka kestää, niin mitä meidän pitäisi ajatella rasismista? Pitäisikö siitä voida keskustella?


-- lot

Ystävällinen kehoitus etnisten vähemmistöjen edustajille

Hyvät ystävät,

Harjoittakaa omia tapojanne, toimikaa uskontojenne mukaisesti. Nostakaa tukia, jääkää varhaiseläkkeelle, naurakaa meille, syyttäkää päälle rasismista. Toimikaa juuri niinkuin toimitte. Raha on vain rahaa.

Mutta älkää koskeko lapsiin.

Älkää uhatko heitä kaduilla, älkää puistoissa, älkää kauppojen kassoilla. Älkää uhatko hukuttaa heitä, älkää ajako heidän päälleen.

Jättäkää meidän lapsemme rauhaan.

Jatkon kannalta on hyvin tärkeää, että tämä asia tulee ymmärretyksi.

*******************************************************

[same text, english version]

Friendly suggestion for ethnic minorities in Finland

Dear friends,

You are free to act according to your habits and according to your religion. If you wish to do so, you can raise benefits from social security, or take an early retirement. You can laugh at us, you can accuse us of being racist. Do as you like. Money is just money, nothing more.

But don't touch our children.

Don't threaten them while they walk on streets or in parks. Don't treathen them while they work as cashiers in the local store. Don't threaten to drown them, don't try to run them over with your cars.

Leave our children alone.

It is critical that you understand these matters.

-- lot

Somaleiden työttömyysprosentti, osa 3

Seuraavassa poimintoja Seppo Paanasen Maahanmuuttajien elämää Suomessa-teoksesta. Allaolevan tekstin on kirjoittanut tutkija Tuula Joronen (VTM sosiologia).

Neljästä tutkimuksen kohteena olevasta maahanmuuttajaryhmästä somalialaiset ja virolaiset ovat asettuneet asumaan pääkaupunkiseudulle, kun taas venäläiset ja vietnamilaiset ovat hajaantuneet laajemmalle. .. Maahanmuuttajien työllisyystilanne on heikompi kuin valtaväestön riippumatta siitä, mihin osaan Suomea he ovat asettuneet asumaan.

Somalialaisten, irakilaisten ja entisestä Jugoslaviasta muuttaneiden pakolaisten tilanne ei ole kohentunut juuri lainkaan. Sen sijaan lähes yhtä heikoista alkuasetelmista lähteneet virolaiset ja eteläisestä Afrikasta muuttaneet ovat parantaneet asemaansa radikaalisti ja nämä ryhmät kuuluivat vuoden 2001 lopussa keskimäärin parhaiten työllistyneiden maahanmuuttajien joukkoon.

Vaikka siivousala on merkittävä maahanmuuttajien työllistäjä, on se monien yksittäisten maahanmuuttajien elämässä kuitenkin vain välivaihe, työmarkkinoiden sisääntuloammatti, josta pyritään siirtymään muihin tehtäviin niin pian kuin voimavarat siihen riittävät. Hyvin koulutetuille maahanmuuttajille on Suomessa löytynyt työtä myös opetusalalta, etenkin etnospesifeistä, maahanmuuttajien integroitiin liittyvissä tehtävissä.

Työmarkkina-aseman vakauden mittana pidetään yleensä pysyvää työsuhdetta, ja Suomessa valtaosalla työntekijöistä onkin pysyvä työsuhde. .. joka toisella (54 %) somalialaisella, mutta vain 13 prosentilla vietnamilaisista palkansaajista oli määräaikainen työsuhde vuonna 2002

Vakaimpaan työmarkkina-asemaan ovat päässeet virolaiset, ja somalialaisten asema on heikoin. Somalialaisista juuri kukaan ei ole edennyt työurallaan vakaisiin työsuhteisiin.

Forsanderin (2002) tutkimuksen mukaan parhaiten työmarkkina-asemaa selittivät (etninen) alkuperä ja koulutus. Alkuperää kuvaava muuttuja selitti työmarkkinoiden marginaalissa olevien työmarkkina-asemaa parhaiten. Epävakaassa työmarkkina-asemassa olevien asemaa alkuperä selitti toiseksi parhaiten, koulutus oli paras selittäjä

Vakaalla työuralla olevia luonnehti Suomessa suoritettu koulutus, alle 38 vuoden ikä ja aasialainen tai länsimainen alkuperä. Sen sijaan sukupuolella, maahan saapumisvuodella tai koulutustasolla ei ollut niin suurta merkitystä. Myös epävakaalla työuralla oleville maahanmuuttajille oli tyypillistä Suomessa suoritettu koulutus, länsimainen tai aasialainen alkuperä, kuuluminen oman ryhmänsä kärkimuuttajiin sekä koulutustason osalta joko korkea-asteen koulutus (myös tuntematon) tai perusasteen koulutus.

Työmarkkinoiden marginaalissa olevien tyypillisiä ominaisuuksia olivat esimerkiksi pakolaistausta, afrikkalaisuus, miessukupuoli, vähäinen ja muualla kuin Suomessa suoritettu koulutus ja kuuluminen oman ryhmänsä myöhäisiin muuttajiin.

Työmarkkinoiden ulkopuolella olemista taas selittivät parhaiten alkuperä ja ikä. Pakolaiset olivat muita yleisemmin pysyneet koko työuransa työmarkkinoiden ulkopuolella, mikä johtui kotiäitien ja opiskelijoiden suuresta määrästä tässä ryhmässä. .. Kotiäitiys näytti kuitenkin pitävän naisia poissa työmarkkinoilta vain ajoittain ja vain tietyissä kansallisuusryhmissä, erityisesti sellaisissa, joista suurin osa oli tullut maahan pakolaisina ja joissa lapsiluku oli suuri, kuten somalialaiset ja irakilaiset.

Tulosten mukaan yli 35-vuotiaiden virolaisten miesten työmarkkina-asema on erityisen vahva muihin ryhmiin verrattuna. Muita vakaampi on myös saman ikäisten virolaisten naisten työmarkkina-asema. Kolmanneksi parhaiten sijoittuvat pääkaupunkiseudun yli 35-vuotiaat venäläiset miehet, virolaiset ja vietnamilaiset nuoret miehet sekä yli 35-vuotiaat vietnamilaiset miehet ja naiset. Kaikkein heikoimmassa työmarkkinaasemassa ovat kaiken ikäiset somalialaiset miehet ja naiset.

Lähes kaikki alle 18-vuotiaina maahan tulleet venäläiset ja virolaiset nuoret olivat saapuneensa perheensä mukana. Sen sijaan saman ikäisinä saapuneista somalialaisista yli puolet (55 %) tuli turvapaikan hakijoina yksin ilman huoltajaa, ja vietnamilaisnuoristakin yli kolmannes (36 %) tuli yksin. Alaikäisinä muuttaneet venäläiset ja virolaiset nuoret ovat siis muuttovaiheessa kyenneet tukeutumaan omiin vanhempiinsa huomattavasti yleisemmin kuin somalialaiset ja vietnamilaiset nuoret. Epävarma elämäntilanne ja perheen yhdistämisprosessin venyminen ovat saattaneet heijastua myös somalialaisten ja vietnamilaisten nuorten koulumenestykseen ja sitä kautta myöhemmin työmarkkina-asemaan.

Forsanderin (2002) tutkimuksen mukaan pakolaistaustaan yhdistyy usein marginaalinen työmarkkina-asema. Myös Maahanmuuttajien elinolotutkimuksen aineiston mukaan eri syistä maahan muuttaneiden työura kehittyy eri tahtiin. .. Tulosten mukaan parhaiten ovat työllistyneet ne, jotka tulivat työn tai opiskelun takia. Heistä 71 prosenttia (56 vast.) oli tutkimusajankohtana työssä eikä juuri kukaan ollut työttömänä. Selvästi heikommin olivat työllistyneet pakolaisina ja turvapaikan hakijoina tulleet ja kaikkein heikoimmin perheen yhdistämisen kautta maahan muuttaneet. Alaikäisinä maahan muuttaneista suuri osa oli vielä opiskelemassa ja vasta pieni osa oli ehtinyt työmarkkinoille.

Pakolaisryhmistä vietnamilaisten työmarkkina-asema osoittautui olennaisesti paremmaksi kuin somalialaisten. Vietnamilaisten vahva työmarkkina-asema liittynee siihen, että he ovat asuneet Suomessa keskimäärin pidempään kuin muut ryhmät. Ensimmäiset vietnamilaiset saapuivat maahan jo 1970-luvun lopulla, ja osa on käynyt suomalaisen koulun. Lähes kaikki ovatkin jo asettuneet pysyvästi Suomeen asumaan, toisin kuin vasta 1990-luvun alussa Suomeen saapuneet somalialaiset. Suuri osa somalialaisista suunnitteli vielä palaavansa Somaliaan.

Nähdään, että vähintään kahdeksan vuotta Suomessa asuneista virolaiset ovat vakaimmissa työmarkkina-asemissa, mutta vietnamilaiset ovat selvinneen lähes yhtä hyvin. Vietnamilaiset ovat marginaalisissa työmarkkina-asemissa tai työmarkkinoiden ulkopuolelle hiukan yleisemmin kuin virolaiset. Somaliassa suoritettu peruskoulu tai ylioppilastutkinto ei ole taannut suomalaisilla työmarkkinoilla kuin marginaalisen aseman.

Somalialaisten osalta tarkastelua jatkettiin ottamalla huomioon suomen kielen taito ja työnhakuaktiivisuus. Tämä ei muuttanut saatua tulosta. Työmarkkina-asema oli heikko suomen kielen taidosta riippumatta. Marginaaliin jääneistä somalialaisista suurin osa oli etsinyt töitä, osa erittäin aktiivisesti. Somalialaisten kohdalla on toisaalta otettava huomioon, että he ovat keskimäärin nuorempia kuin vastaavan koulutuksen suorittaneet virolaiset ja vietnamilaiset. Somalialaiset olivatkin jälkimmäisiä yleisemmin opiskelemassa. Heidän työmarkkina-asemansa saattaa vahvistua myöhemmin, kun opinnot Suomessa on saatu päätökseen. Myös ryhmien sukupuolijakaumat poikkeavat toisistaan, sillä somalialaisista ja virolaisista enemmistö on naisia, vietnamilaisissa molempia sukupuolia on suurin piirtein yhtä paljon. Kaikki työmarkkinoiden ulkopuolella olevat, korkeintaan lähtömaan peruskoulun lähtömaassaan suorittaneet somalialaiset ovat naisia, ja he ovat hoitamassa omaa kotitalouttaan.

Somalialaiset pitivät hiukan useammin kuin venäläiset ja virolaiset työnantajien ennakkoluuloja syynä siihen, etteivät olleet saaneet koulutustaan vastaavaa työtä.

Nykyisin tieto työpaikasta saadaan hyvin usein epävirallisia kanavia myöten. Somalialaisten verkostoissa on keskimääräistä vähemmän suomalaisia. Tämä voi olla taustalla siinä, että somalialaiset ovat muita yleisemmin joutuneet työnhaussa tukeutumaan muodollisiin työnhakukeinoihin. He ovat muita yleisemmin saaneet tiedon nykyisestä työpaikastaan työvoimatoimiston kautta tai työpaikkailmoituksia seuraamalla.

Somalialaisten ja suomalaisten välisten kontaktien vähäisyys voi johtua suomalaisten kielteisistä asenteista somalialaisia ja yleensä muslimeita kohtaan. 1990-luvun asennetutkimusten mukaan näiden ryhmien kanssa ei haluttu olla läheisessä kanssakäymisessä. Vaikka pääkaupunkiseudun asukkaat eivät suhtautuneet näihin ryhmiin yhtä torjuvasti kuin muualla maassa asuvat, eivät asenteet pääkaupunkiseudullakaan olleet erityisen myönteisiä.

Työnantajat ovat rekrytointikäytäntöjä koskevissa tutkimuksissa korostaneet suomalaisen työkulttuurin omaksumisen tärkeyttä työhön pääsyn ehtona. Työnantajien mukaan somalialaistenkaan työllistämiselle ei olisi esteitä, jos he vain sopeutuvat suomalaiseen työkulttuuriin. .. Joissain tapauksissa myös työyhteisön rasistinen ilmapiiri oli rajannut työnantajien valintoja rekrytoinnissa, kun on haluttu välttää ristiriitoja työpaikalla.

Somalialaiset ovat tutkimusten mukaan kohdanneet työmarkkinoilla hyvin paljon syrjintää.

Suomessa somalialaisten muuton yhteydessä koettu ”somalishokki” (Aallas 1991) näyttää jättäneen pysyviä jälkiä tällöin Suomeen muuttaneiden somalialaisten elämään, ja he joutuvat edelleen kärsimään pioneeriasemastaan. Somalialaiset olivat Suomeen tullessaan ensimmäinen suurehko spontaani turvapaikanhakijoiden ryhmä, koska sitä ennen Suomeen tulleet pakolaiset olivat olleet pääasiassa kiintiöpakolaisia. Ennen somalialaisten turvapaikanhakijoiden tuloa Suomeen 1990-luvun alussa, täällä oli hyvin vähän kokemusta afrikkalaisista maahanmuuttajista tai muslimeista, ja asenneilmasto muuttui nopeasti hyvin kielteiseksi uusia tulijoita kohtaan. Vaikka asenteet laman jälkeen muuttuivat jonkin verran myönteisemmiksi, ei muutos ollut niin suuri, että asenteiden myönteisyys olisi yltänyt lamavuosia edeltäneelle tasolle. (Jaakkola 1995 ja 1999) Kun huono maine on syntynyt, se säilyy hyvin pitkään. Paanasen (1999, 103) 1990-luvulla haastattelemien työnvälittäjien mukaan eräät työnantajat eivät huolineet somalialaisia harjoittelijoita töihin edes ilmaiseksi.

Somalialaiset työskentelevät edelleen poikkeuksellisen yleisesti julkisella sektorilla. Maahanmuuttajien elinolotutkimuksen mukaan työllisistä somalialaisista (70 vastaajaa) 59 prosenttia on julkisella sektorilla, kun vastaava osuus venäläisillä (218 vastaajaa) on 39 prosenttia ja virolaisilla (199 vastaajaa) 30 prosenttia. Harvinaisinta julkisella sektorilla työskentely on vietnamilaisten keskuudessa, heistä (71 vastaajaa) julkisella sektorilla työskentelee vain 10 prosenttia. Kaikista suomalaisista palkansaajista 27 prosenttia työskenteli julkisella sektorilla vuonna 2002.

Tutkimukseni päätulos on se, että pakolaiset, ja tässä tapauksessa erityisesti somalialaiset ovat menestyneet hyvin huonosti suomalaisilla työmarkkinoilla. .. Somalialaisten ensimmäisen muuttoaallon sopeutumista vaikeutti se, että he tulivat Suomeen pahimman laman ja työttömyyden aikana. Myös rasistiset asenteet olivat tuona aikana voimakkaita. Työhallinto pyrki ohjaamaan maahanmuuttajia työmarkkinoille etenkin koulutuksen keinoin. .. Etenkin somalialaiset miehet ovat myös aktiivisesti tarttuneet tähän mahdollisuuteen. Edes suomalaisen koulutuksen hankkiminen ei ole olennaisesti parantanut heidän asemaansa työmarkkinoilla.


-- lot


Lähde:

Tuula Joronen: Työ on kahden kauppa – maahanmuuttajien työmarkkina-aseman ongelmia. Url: <http://www.hel2.fi/heke/tyollisyys/tyollisyysasnk/tiedostot/tyo_kahdenkauppa.pdf>. Viitattu 16.8.2006.

Somaleiden työttömyysprosentti, osa 2

Edellisessä somaleiden työttömyyttä käsittelevässä kirjoituksessa todettiin, että somaleista noin joka kymmenes käy töissä.

Työministeriön heille ilmoittama "virallinen" työttömyysprosentti on 62. Suhteellisen suuri osa somaleista on työvoiman ulkopuolella.

11.8.2006 Metro-lehti kuitenkin uutisoi somaleiden työttömyysprosentin olevan alle 30. Samoin uutisoi Ilkka.

Metro-lehden uutinen kuuluu näin:

"Somaleista kaksi kolmesta kertoo kokeneensa syrjintää työnsaannissa. Muissa ryhmissä luku on pienempi, alle 30 prosenttia. Somaleista työttömiä on vajaat 30 prosenttia, venäläisistä sekä vietnamilaisista noin viidennes. Parhaiten ovat työllistyneet virolaiset."

Miten tämä on mahdollista? Mitä lukuja tässä pitäisi oikein uskoa?

Mistä Metro-lehden luvut ovat peräisin?

Ilkan www-sivuilta löytyvässä uutisessa kerrotaan asiasta hieman laajemmin:

"Somaleista työttömiä on vajaat 30 prosenttia, venäläisistä sekä vietnamilaisista noin viidennes. Parhaiten ovat työllistyneet virolaiset. Työttömyys on selkeästi maahanmuuttajien ongelma, summaa tutkija Kirsti Pohjanpää Tilastokeskuksesta."

Eli kyse on Tilastokeskuksen Kirsti Pohjanpään laskelmista. Hän on tutkinut maahanmuuttajien työllistymistä sekä ollut osallisena "Maahanmuuttajien elinolot. Venäläisten, virolaisten, somalialaisten ja vietnamilaisten. elämää Suomessa 2002"-raportin kirjoittamisessa. Raporttia ei löydy suoraan netistä, mutta sen palasia on monessa paikassa: Raportista on saatavilla kooste täältä.

Raportissa on laskettu somaleiden työttömyysprosentiksi 27 (sivu 5). Tämä on uutisoitu työttömyysluku.

Kuitenkin samaan aikaan Kirsi Pohjanpää itse ilmoittaa somaleiden työttömyysprosentiksi 54 (koko maan tilanne).

Työministeriö estimoi somalien vuoden 2006 työttömyystilanteeksi huimat 62%. Ja tätäkin lukua vielä pienentää se seikka, että 4704 somalista vain 1176 on mukana työvoimassa. Mainitusta 1176 somalista 62% on työttömänä. Vain 447 somalia käy töissä. Eli 9%. Joka kymmenes. Yhdeksän kymmenestä ei tee töitä. Enkä ala tässä erittelemään, mitä ajattelen noiden 447 somalin töiden hyödyllisyydestä. Harmittaa muutenkin.

Miksi Metro-lehden luku on väärin?

Siksi, koska luvut eivät koske kaikkia somaleita, ainoastaan tutkimukseen osallistuneita 324 henkilöä.

Tutkimukseen pyydettiin 500 somalia, heistä 324 vastasi. Näistä 324 somalista 27% on työttömänä. Työssä ilmoitti käyvänsä 32%, opiskelijoita 15%, kotona rötväämistä harrastaa 25%, muut 2%.

Metro-lehden uutinen on pielessä, työttömyysprosenttilukema on kategorisesti väärä. Kuten Ilkankin. Toimittajat ovat siteeranneet irrallista lukua sen enempää miettimättä. Tai sitten tahallaan väärin.

Sen totuusarvo on sama kuin että oltaisiin kysytty kaikilta työssäolevilta somaleilta: "oletteko töissä". Kaikki vastaavat "joo", joten työttömyysprosentiksi saadaan kauniin pyöreä nolla.

-- lot

Vastaanottokeskusten kustannuksista

Seuraavassa otteita Riitta Lukkaroisen tutkimuksesta "Turvapaikanhakijoiden vastaanottona järjestettävät palvelut ja niiden järjestämisestä aiheutuvat kustannukset":

(s13): Uutena ilmiönä ovat useissa Euroopan unionin maissa aiemmin turvapaikkaa hakeneet, jotka saatuaan kielteisen päätöksen ovat jatkaneet matkaa päätyen ennen pitkää Suomeen. Dublinin sopimuksen (1990) mukaan nämä hakijat käännytetään siihen EU-maahan, josta ensin on turvapaikkaa haettu tai turvalliseen alkuperämaahan. Tämä uusi kiertolaisten ryhmä on siitä ongelmallinen, että heidän joukossaan on paljon juurettomuutta, lapsilla kulttuuriristiriidoista johtuvaa uhmaa ja mielenterveyshäiriöitä.

(s31): Maahanmuuttajatyössä on ongelmana liiaksi asiakkaan puolesta tekeminen. Turvapaikanhakijan riippuvuuden lisääntyessä ammattiauttajista, opitusta avuttomuudesta on vaikea irtautua. Työntekijät polttavat itsensä loppuun yrittämällä olla "liian hyviä työntekijöitä" ja organisoimalla vimmatusti asiakkaidensa elämää. Asiakas taas passivoituu eikä kykene saamaan otetta oman elämänsä hallinnasta uudessa ympäristössä.

(s83): vastaanottokeskusten kokonaiskustannukset: 27 391 924 euroa. Paikkaluku/v, ka.: 2553. Kustannus per paikka per vuosi: 12937 eur.

(s93): Työ- ja opintotoiminnan järjestämisen merkitys on vähentynyt asukasrakenteen Dublin-tapausten määrän lisääntyessä) ja keskimääräisten majoitusaikojen lyhentyessä. maita kierreltyään ja Suomessa oloajan ollessa todennäköisesti lyhyt, ei näitä turvapaikanhakijoita saa motivoiduksi suomen tai ruotsin kielen oppimiseen. Samoin työtoiminnan järjestäminen näille ryhmille on kyseenalaista muutoin, kuin siivoustyön pakollisuuden osalta.

(s94): Kahdenkymmenen päivän psykiatrinen sairaalajakso maksaa 10.560 euroa ja esim. yksikin erittäin vaikea syöpää sairastava turvapaikanhakija voi "kuluttaa" budjetoidut terveydenhuollon määrärahat leikkauksineen, sairaalahoitoineen ja lääkkeineen hyvin nopeasti. Vaikka Dublin -tapaukset lähtökohtaisesti ovat vain lyhyen aikaa Suomessa, ei ketään voi jättää hoitamatta, heitteille. Nämä turvapaikanhakijat ovat usein saaneet jo muissa Pohjoismaissa ennen Suomeen tuloaan hyvinkin monenlaisia hoitoja ja mielenterveyden lääkitystä, joita on jatkettava Suomessa.

(s98): Huostaanottojen suhteellisen suuri määrä voi kertoa turvapaikanhakijavanhempien romahtamisesta. Ei kyetä huolehtimaan enää lasten hyvinvoinnista tai perheen sisäiset ristiriidat ja paineet käyvät liian suuriksi. Myös lapset oireilevat, mikä voi olla huostaanottojen syynä. Erityisesti ns. Dublin –hakijat ovat monesti erittäin pahasti traumatisoituneita tai lapsiperheitä, joilla on monenlaisia ongelmia.


LÄHDE:

Riitta Lukkaroinen: Muutos on pysyvä olotila: Turvapaikanhakijoiden vastaanottona järjestettävät palvelut ja niiden järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. TYÖPOLIITTINEN TUTKIMUS 2005 [lataa]

-- lot

Turvallisuusohjeet kaupungilla liikkujille

Helsingin, Turun ja Tampereen katuväkivaltaisuuksien hämmentämille ihmisille on seuraavassa yksinkertaiset, maahanmuuttajien suhteellisen määrän mukaan varioivat turvallisuusohjeet. Leikkaa talteen ja liimaa hihaasi. Äläkä sitten syytä minua, jos unohdat noudattaa ohjeita ja joudut väkivallalle alttiiksi. Vain otettu lääke auttaa.

Ei maahanmuuttajia:
Ei toimintaohjeita

Vähän maahanmuuttajia:
Pidä suusi kiinni, vältä suoraa katsekontaktia, juo vähemmän viinaa, muista pitää aivo mukana.

Kohtalaisesti maahanmuuttajia:
Vältä tiettyjä katuja, älä näytä varakkaalta, luovuta omaisuus pyydettäessä.

Paljon maahanmuuttajia:
Piiloudu piikkilangalla suojatuille alueille, hanki aseistettuja vartijoita, käytä autossa tummennettuja ikkunoita, älä pysähdy liikennevaloihin, vastaa tulitukseen. Poistu maasta. Jos enää voit.

-- lot

Blair:n terveiset Syyrialle ja Iranille

Terveiset kuuluivat näin:

"We need to make clear to Syria and Iran that there is a choice: come into the international community and play by the same rules as the rest of us; or be confronted."

-- Tony Blair, 2.8.2006


Samaan aikaan toisaalla..

TEHERAN: Iranian President Mahmoud Ahmadinejad said on Thursday the answer to the conflict in south Lebanon was the "elimination of the Zionist regime"